Venäjän hallinnossa on erimielisyyksiä Yhdysvaltain politiikasta, asiantuntija Hanna Smith sanoo.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjä-asiantuntija Hanna Smith arvioi, että Vladimir Putinin lähipiirissä ei ole käynnissä varsinaista ”valtataistelua”, vaan kyse on erimielisyyksistä Venäjän Yhdysvaltain politiikasta.
Kremlissä on historian vuoksi vaikea suhtautua Trumpin uuden kauden Yhdysvaltoihin, eikä pitkäaikaisia linjoja noin vain käännetä ympäri.
Euroopan kannalta parhaimmassa tapauksessa Venäjän hallinnon erimielisyydet lamauttavat maan päätöksentekoa.
Smith ei pidä todennäköisenä, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syrjäytettäisiin. Jos Lavrov jäisi pois ulkoministerin tehtävästä, syynä olisi terveys.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirissä on käynnissä hiljainen valtataistelu, asiantuntijat arvioivat ukrainainalaisen The Kyiv Independentin artikkelissa.
Lehden haastattelemat asiantuntijat sanovat, että Putinin kolmen luottomiehen välinen valtataistelu sekoittaa maan Yhdysvaltain-politiikkaa.
Kolme miestä ovat ulkoministeri Sergei Lavrov, Venäjän valtiollisen sijoitusrahaston johtaja Kirill Dmitrijev sekä Putinin pitkäaikainen ulkopoliittinen neuvonantaja Juri Ushakov.
Lavrovin rooli Yhdysvaltain-suhteissa näyttäisi asiantuntijoiden mukaan olevan heikentymässä. Hänen rinnalleen olisi nousemassa Dmitrijev, josta on tullut keskeinen linkki Putinin ja Yhdysvaltain Donald Trumpin hallinnon välillä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith ei kuitenkaan usko, että Putinin lähipiirissä olisi käynnissä varsinainen ”valtataistelu”.
– Valtataistelu on liian raju sana, koska siitä saa käsityksen, että oltaisiin vaihtamassa nokkamiestä, sanoo Smith, joka työskentelee Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessorina.
Smithin mukaan ”valtataistelussa” on todennäköisesti kyse erimielisyyksistä Venäjän Yhdysvaltain-politiikassa, joka on monimutkaistunut Trumpin uudella kaudella.
– Kaikki ovat vahvoja miehiä ja egot ovat jokaisella kohdallaan. Silloin ei ole helppoa tehdä yhteistyötä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Lavrovin ja Dmitrijevin väliset jännitteet tulivat väitetysti ilmi jo helmikuisissa Venäjän ja Yhdysvaltojen välisissä neuvotteluissa Riadissa, Saudi-Arabiassa, The Kyiv Independent kirjoittaa.
Alun perin Putin lähetti neuvotteluihin vain Lavrovin ja Ushakovin. Dmitrijev kuitenkin vetosi Putiniin päästäkseen mukaan, kertoo riippumaton venäläismedia Agentsvo lähteidensä perusteella.
Kun Lavrov huomasi kolmannen tuolin varattuna Dmitrijeville, hän väitetysti vaati, että Putin ilmoittaisi hänelle henkilökohtaisesti, jos Dmitrijev osallistuisi. Dmitrijev poistui lopulta paikalta.
Smith toppuuttelee liian pitkälle meneviä analyyseja tilanteesta.
– Autoritäärisissä valtioissa, jotka eivät ole avoimia, kuten Venäjällä, jää varaa spekulaatioille. Tulkintoja tehdään signaalien ja merkkien pohjalta, koska faktaa on vähän. Se ruokkii erilaisia teorioita.
– Jos näemme joidenkin kinastelevan julkisesti, se ei tarkoita, että olisi valtataistelu käynnissä, Smith huomauttaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat Alaskan Anchoragessa elokuussa. Kuva: Andrew Caballero-Reynolds / Lehtikuva
Smithin mukaan Kremlissä on historian vuoksi vaikeuksia suhtautua Trumpin uuden kauden Yhdysvaltoihin. Trumpin hallinto on ollut keskeisessä roolissa Ukrainan rauhanvälittämisessä.
– Aiemmin Yhdysvallat on ollut Venäjälle vihollinen numero yksi. Nyt kokonaisuus pitäisi kääntää, eli Eurooppa olisikin se iso vihollinen, ja Yhdysvallat haluaisikin Venäjän parasta, Smith selittää.
Pitkäaikaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjoja ei kuitenkaan niin vain käännetä uuteen uskoon.
– Tästä voi hyvin olla isoja erimielisyyksiä Venäjän hallinnon sisällä, Smith arvelee.
Esimerkiksi Dmitrijev on hänen mukaansa painottanut taloudellista puolta Yhdysvaltain-politiikassa ja ollut vahvasti mukana Venäjän ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden ylläpitämisessä.
Sen sijaan Lavrov on keskittynyt edistämään Venäjän perinteisiä intressejä maailmalla. Smith pohtii, että Dmitrijev saattaa olla hyvinkin eri linjalla Lavrovin kanssa.
– Samaan aikaan toinen sanoo, että ei voida mennä liian lähelle Yhdysvaltoja, mutta toinen sanoo, että Yhdysvalloissa olisi hyvää kauppahalua.
Venäjän valtiollisen sijoitusrahaston johtaja Kirill Dmitrijev. Kuva: TASS / Zuma / MVPhotos
Lisäksi sekavuutta Venäjän Yhdysvaltain-politiikkaan lisää se, että sekä Trumpin hallinnon että Venäjän politiikka voidaan ylipäätään nähdä epäjohdonmukaisena ja poukkoilevana.
Euroopan kannalta parhaimmassa tapauksessa Venäjän hallinnon erimielisyydet lamauttavat maan päätöksentekoa. Se voi vaikuttaa Venäjän kannalta kielteisesti Ukrainan sotaan.
Toisaalta, liialliset erimielisyydet voivat johtaa myös arvaamattomiin päätöksiin ja ylilyönteihin, mikä olisi Euroopan ja Ukrainan kannalta huono asia.
Pitkällä aikavälillä hallinnon erimielisyydet voivat heikentää kansalaisten näkemystä Putinin kyvykkyydestä entisestään.
– Jossain vaiheessa erimielisyydet alkavat henkilöityä Putiniin. Koska hän on pääpomo, joka ei siinä kohtaa pysty pitämään kenttää kurissa. Mutta siinä kestää, että tämä tulisi laajempaan kansalaisten ajatteluun, Smith kertoo.
Asiantuntijat pohtivat The Kyiv Independentin artikkelissa myös, olisiko mahdollista, että Lavrov syrjäytettäisiin.
Jo aiemmin on uutisoitu väitteistä, joiden mukaan Lavrov olisi joutunut Putinin epäsuosioon sen jälkeen, kun Putinin ja Trumpin suunniteltu tapaaminen Budapestissa kariutui.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Kuva: Evgenia Novozhenina / Reuters
Spekulaatiot ovat saaneet lisää vettä myllyyn, kun Lavrov on viime aikoina ollut poissa useista tärkeistä tapahtumista, muun muassa turvallisuusneuvoston kokouksesta. Lisäksi hän ei johda Venäjän G20-kokousdelegaatiota marraskuussa.
Smithin mukaan Lavrovin ”katoamisesta” ei kannata vetää johtopäätöksiä liian pitkälle.
– Dmitrijev voi olla kandidaatti siihen positioon. Mutta niin kauan, kun Lavrov on vähänkään kynnelle kykenevä, hän ei siitä lähde mihinkään, Smith sanoo.
Koska ulkoministerin tehtävä on näkyvä ja siinä matkustellaan paljon, terveys olisi todennäköinen syy poisjäämiselle, eivät valtataistelut, Smith arvioi.
– Jos on seurannut Lavrovia, tietää, että hänen terveytensä ei ole kaikkein paras.
75-vuotias Lavrov joutui uutistoimisto AP:n tietojen mukaan sydänongelmien vuoksi sairaalaan G20-maiden Balilla pidetyn kokouksen yhteydessä vuonna 2022. Venäjä on kiistänyt tiedot.
Niin ikään The Kyiv Independentin haastattelemat asiantuntijat pitävät Lavrovin syrjäyttämistä hyvin epätodennäköisenä.
– Lavrov jatkaa tehtävässään, kunnes Putin pyytää häntä väistymään tai kunnes hän kuolee, venäläisanalyytikko ja Kreml-kriitikko Fjodor Krasheninnikov arvioi ukrainalaismedialle.
– En ole varma, haluaisiko Dmitrijev olla ulkoministeri. Toisaalta rehellisesti sanottuna Lavrov on hyvin iäkäs ja huonokuntoinen. Eikä ole selvää, etteikö hän itse mielellään jo lähtisi, hän jatkaa.