Paleltaako käsiäsi tai leimahtiko outo ihottuma? Syy voi löytyä elämäntilanteesta, sanoo asiantuntija.
Entinen pääministeri Sanna Marin avautui uutuuskirjassaan Toivo on tekoja (Gummerus) siitä, että korona-ajan työstressi oireili hänellä uupumisen sijaan laihtumisena ja näköhäiriöinä.
Psykofyysinen fysioterapeutti Marko Luomansuu kertoo, ettei tällainen ole ollenkaan tavatonta. Niin sanotulla distressillä, eli pitkittyneellä, haitallisella stressillä, on valtava vaikutus koko kehoon ja sen eri toimintoihin.
Moni tunnistaa ainakin sen, että stressaavassa elämäntilanteessa vatsa myllertää, kurkussa on palan tunne, uni ei tule tai hikikarpalot puskevat kainaloihin.
Syy on siinä, että pitkään jatkuneessa stressitilassa elintoimintoja säätelevän autonomisen hermoston rauhoittava ”jarru” ei toimi. Tällöin talla jää pohjaan ja ihminen alkaa käydä kierroksilla. Verenkierrossa virtaa suorituskykyä parantavaa adrenaliinia, ja lopulta myös stressihormoni kortisoli astuu peliin ja aiheuttaa kehoon matala-asteisen, kroonisen tulehduksen.
– On todella pitkä lista erikoisia oireita, joita stressi voi aiheuttaa. Se, mikä on kenellekin harvinaista ja kenelle ei, on toki haastavampi kysymys, Luomansuu sanoo.
Esimerkiksi Sanna Marinin mainitsemat näköhäiriöt johtuvat Luomansuun mukaan siitä, että stressitila lisää silmien alueen lihasten supisteluja. Lisäksi stressaantuneena hengitys on usein pinnallista, mikä voi vaikuttaa hapen määrään veressä ja sumentaa näkökyvyn hetkellisesti.
Näin yllättävästi stressi voi oireilla
Mutta millaisia muita oireita ei yleensä tajuta yhdistää stressiin? Pyysimme Luomansuuta kertomaan.
1. Kivut ja migreeni
Kipu ja stressi syntyvät samoilla aivoalueilla. Tästä syystä ei ole sattumaa, että Luomansuun vastaanotolle tulee usein potilaita, joilla on paljon stressiä tai mielenterveyden haasteita sekä toistuvia kipuja, kuten selkä-, hartia- ja niskasärkyjä tai migreeniä.
Kiputilat tuntuvat voimakkaammin silloin, kun mieli on kuormittunut ja toisin päin, Luomansuu kertoo.
Samasta syystä esimerkiksi masennuslääkkeitä voidaan joskus käyttää pieninä annoksina ensisijaisesti pitkittyneen kivun hoidossa, hän huomauttaa. Ne nostavat aivoissa mielihyvähormonien tasoja.
– Stressi saa myös leukaperät jännittyneiksi ja kireiksi, mikä voi aiheuttaa kipuja ja jännityspäänsärkyä.
2. Epämiellyttävät aistihavainnot
Stressaantuneena pahat hajut pistävät nenään herkemmin. Luomansuun mukaan on tutkittu, että stressaantuneena epämiellyttävät aistihavainnot korostuvat, olivat ne sitten hajuja, makuja ja ääniä. Tämä johtuu kehon jatkuvasta ylivireystilasta.
– Silloin kehomme skannaa ympäristöä ja etsii jatkuvasti uhkia.
”
Stressi voi sekä laskea että nostaa painoa ilman, että ruokailutottumukset muuttuvat.
3. Iho-ongelmat
Myös ihottuma tai akne voivat olla stressin aiheuttamia. Luomansuun mukaan pitkään jatkunut stressitila aiheuttaa matala-asteisen tulehduksen, jonka seurauksena ihottuma saattaa leimahtaa tai akne puhjeta aivan yllättäen.
Luomansuu kertoo, että tutkimusten mukaan esimerkiksi ihopsoriasista sairastavista 38–80 prosenttia kertoo, että stressi pahentaa oireita. Krooninen ihosairaus aiheuttaa ihottumaläiskiä eri puolille kehoa. Nivelpsoriasis on taudin toinen muoto.
4. Suun vaivat
Stressi voi oireilla myös suussa esimerkiksi aftoina.
Myös hampaiden narskuttelu ja sen aiheuttama hampaiden kuluminen lisääntyvät tyypillisesti stressin seurauksena, Luomansuu sanoo.
5. Painon vaihtelu
Stressi voi paitsi laskea myös nostaa painoa ilman, että esimerkiksi ruokahalu tai ruokailutottumukset muuttuisivat.
Luomansuu kertoo esimerkiksi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka mukaan stressaavassa tilanteessa syödystä ateriasta varastoituu kehoon enemmän energiaa verrattuna siihen, että se syötäisiin rauhallisessa mielentilassa. Erot johtuivat stressin aiheuttamista muutoksista aineenvaihdunnassa.
– Ero oli keskimäärin reilut sata kilokaloria, mikä tarkoittaisi, että jatkuvasti stressaantuneella paino nousisi vuodessa viisi kiloa huomaamatta, hän kertoo.
6. Ongelmat ravintoaineiden imeytymisessä
Myös ravinnon rasvat voivat imeytyä eri tavoin, jos on stressaantunut.
Esimerkiksi kasviöljyistä ja pähkinöistä saatavat tyydyttymättömät rasvahapot ovat normaalisti hyväksi sydänterveydelle. Luomansuu kertoo, että joissain tutkimuksissa on havaittu, että ne varastoituvat stressitilassa eri tavoin kuin normaalisti. Silloin pehmeillä rasvoillakin voi olla verisuoniin ja esimerkiksi kolesteroliarvoihin sama kielteinen vaikutus kuin eläinperäisillä, tyydyttyneillä rasvoilla.
7. Palelu
Stressaantuneena saattaa paleltaa helpommin. Tämä johtuu Luomansuun mukaan siitä, että keho pyrkii tehostamaan verenkiertoa suurimmissa verisuonissa, jolloin ääreisverenkierto heikkenee esimerkiksi käsissä ja varpaissa.
– Tämä vaikutus syntyy, kun sympaattinen hermosto aktivoituu.
”
Jos kehossa on käynnissä jatkuva taistele tai pakene -tila, ei se ainakaan haluja lisää.
8. Seksiin liittyvät ongelmat
Myös seksiin liittyvät vaikeudet voivat nekin olla stressin aikaansaannosta.
Luomansuun mukaan moni saattaa miettiä, onko esimerkiksi erektiohäiriön, orgasmivaikeuden tai haluttomuuden taustalla jokin elimellinen vika, vaikka syy onkin kuormittava elämäntilanne.
– Jos kehossa on käynnissä jatkuva taistele tai pakene -tila, ei se ainakaan haluja lisää, hän huomauttaa.
Kaikkea ei voi kuitata stressillä
Luomansuu kertoo, että hänen vastaanotolleen tulee lähes joka viikko asiakas, joka ei ole saanut terveydenhuollosta kunnollista apua pitkittyneisiin, mystisiin oireisiinsa. Siksi hänestä olisi tärkeää, että lääkärit selvittäisivät oireiden aiheuttajan ensin huolellisesti.
Joskus lääkärillä joutuu ravaamaan jopa vuosia ennen kuin selviää, että oireiden syyllinen onkin pitkittynyt stressi.
– Tiedetään, että stressi lisää lähes kaikkien sairauksien oireita. Toisaalta on huomattava, että ihmisellä voi olla sekä stressiä että jokin fyysinen sairaus samanaikaisesti.
Luomansuun mukaan onkin tärkeää tutkia, onko ihmisellä jokin fyysinen sairaus ennen kuin oireet laitetaan pelkästään stressin piikkiin.
Jos syytä ei löydy, seuraava askel on keskittyä siihen, miten pitkään myllännyt stressireaktio puretaan kehosta.
– Emme voi vaikuttaa autonomiseen hermostoon suoraan, mutta esimerkiksi autonomista hermostoa ohjailevaan palleaan voimme vaikuttaa hengittämällä rauhallisesti.
Apua voi saada ammattilaiselta, esimerkiksi psykofyysisestä fysioterapiasta tai psykoterapiasta, Luomansuu kertoo.