Juttu tiivistettynä
- Kansalliskirjastossa tutkijat ovat antaneet palautetta matkailijoiden aiheuttamista häiriöistä.
- Kirjaston apulaisjohtaja Liisa Savolainen kertoo, että esimerkiksi valokuvaus ja meteli ovat häirinneet työrauhaa.
- Kirjasto suunnittelee nyt uusia opasteita ja värikoodattuja äänivyöhykkeitä.
- Helsingin kaupungin asiantuntija vakuuttaa, ettei koko kaupungin tasolla ole liikamatkailua, mutta tilannetta seurataan.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kansalliskirjaston kupolisalissa kymmenkunta matkailijaa ottaa valokuvia eri kuvakulmista ja supattelee innoissaan.
Lukusaliin johtavien ovien edessä on kyltti. Siinä lukee kolmella kielellä ”vain lukusalin asiakkaille”. Ovien takana, lukusalin varatuilla paikoilla työskentelee muutamia keskittyneitä tutkijoita.
Yksi vierailija painelee lukusalin puolelle kyltistä ja estenauhasta huolimatta.
Nyt Kansalliskirjasto tekee uudet opasteet, sillä aiemmat eivät ole toimineet toivotusti.
Avaa kuvien katselu
Ovien takana sijaitsee lukusali, jossa tutkijat toivovat työrauhaa. Osa vierailijoista eksyy kuitenkin myös eteläsaliin kyltistä ja ohjeistuksista huolimatta. Kuva: Matti Myller / Yle
Kirjaston apulaisjohtaja Liisa Savolainen kertoo, että tutkijoilta on tullut palautetta matkailijoiden aiheuttamista häiriöistä lukusalissa.
Työrauha on häiriintynyt esimerkiksi metelin ja matkailijoiden valokuvauksen vuoksi. Palautteen mukaan myös tutkijoista on otettu valokuvia ja jopa työpöydällä olleita kirjoja on kosketeltu.
Savolainen pohtii, että osa vierailijoista ei ymmärrä, että tämä on tutkijoiden työpaikka.
– Tässä voi olla kulttuurinen ero, sillä monissa maissahan tällaisiin kirjastoihin ei edes päästetä sisälle.
Kansalliskirjaston apulaisjohtaja Liisa Savolainen kertoo, että opasteet uudistetaan nyt. Video: Matti Myller / Yle
Apulaisjohtaja arvioi, että matkailijoiden osuus kävijöistä on kasvanut tänä kesänä.
Savolainen on myös iloinen, että Kansalliskirjasto on suosittu vierailukohde.
– Totta kai haluamme, että ihmiset näkevät tämän. Haasteenamme on tasapainottaa eri asiakasryhmien välisiä suhteita.
Savolaisesta kirjastoon pitää päästä myös jatkossa ilman pääsymaksua. Lisäksi pääsylippujen myyntiä varten pitäisi olla lisää henkilökuntaa.
Avaa kuvien katselu
Kansalliskirjastossa käy noin 600 asiakasta päivittäin. Päärakennus valmistui 1845 ja sen suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel. Kuva: Matti Myller / YleTavaroiden koskettelua ja tutkijanpallille istumista
Väitöskirjaa tekevä Sari Bajari-Ahola on työskennellyt eteläsalin tutkijapaikalla noin kaksi vuotta.
Bajari-Ahola kertoo, että aiheesta on puhuttu jo pidempään muiden eteläsalissa työskentelevien tutkijoiden kanssa.
Myös hän on havainnut vierailijoiden häiritsevää käytöstä lukusalissa. Jotkut kävijät ovat esimerkiksi koskeneet luvatta tutkijoiden kirjoihin tai työvälineisiin.
– Ehkä kerran kuukaudessa joutuu huomauttamaan, että tämä on myös työpaikka.
Hänen mukaan vierailijat ovat reagoineet huomautuksiin hieman hämmästyneenä ja pyytäneet anteeksi.
Bajari-Ahola kertoo, että talvella pari vierailijaa avasi yllättäen lukusalin parven ikkunan valokuvausta varten. Jotkut ottavat myös valokuvia ja videoita kirjojen edessä tai tutkijoiden työpöytien ääressä istuen.
Avaa kuvien katselu
Sari Bajari-Ahola tekee väitöskirjaa kulttuurihistorian alalla. Hän itse pystyy yleensä keskittymään, vaikka ympärillä olisi meteliä. Kuva: Matti Myller / Yle
Bajari-Aholasta opasteiden uudistaminen kuulostaa hyvältä. Hänen mukaan valvotut kierrokset salissa voisivat olla myös hyvä idea.
– Ymmärrän, että rakennus kiinnostaa. Tästä kauneudesta voi nauttia jokainen, mutta ehkä valvotusti.
Avaa kuvien katselu
Filosofian tutkija Ville Lähteenmäki kertoo, ettei matkailijoista ole ollut hänelle häiriötä, vaikka hän on käyttänyt Kansalliskirjastoa pitkään työskentelypaikkana. Lähteenmäestä lukusalin hiljaisuus on tärkeä asia, mutta ihmisten läsnäolo salissa ei häneen juurikaan vaikuta. Kuva: Matti Myller / YleRatkaisuksi värikoodatut alueet
Keväällä kirjasto oli yhteydessä kaupunkiin ja pyysi neuvoa tilanteeseen. Kirjaston apulaisjohtaja Savolainen kertoo, että palautetta oli tullut runsaasti.
Alkukesästä kirjasto ja kaupunki päivittivät yhdessä verkkosivuille vierailijaohjeet.
Savolainen kertoo, että nyt suunnitteilla on värikoodatut äänivyöhykkeet. Esimerkiksi punainen on täysin hiljainen alue, mutta vihreällä alueella voi keskustella.
– Tavoitteena ei ole ohjeistaa pelkästään sanallisesti, vaan näyttää myös symboleilla hyvin selkeästi, että tietyt alueet ovat hiljaisia.
Savolaisen mielestä opasteiden pitää olla mahdollisimman selkeitä ja tekstiä vain vähän.
Viime kesänä Suomenlinnan uusien opasteiden tekstin sävy jakoi mielipiteitä, ja käskymuoto oli osalle liikaa. Savolaisen mukaan opasteissa ei voida kuitenkaan olla liian kohteliaita, sillä silloin itse viesti katoaa.
Avaa kuvien katselu
Kansalliskirjaston kupolisalissa oli runsaasti matkailijoita elokuisena arkipäivänä. Kuva: Matti Myller / YleHelsingissä ei ole liikamatkailua, mutta tilannetta seurataan tiiviisti
Monissa eurooppalaisissa kaupungeissa liikamatkailu on jo aiheuttanut eripuraa paikallisten ja matkailijoiden välille.
Helsingissä kuitenkaan tällaista ongelmaa ei ole eikä todennäköisesti tule, kertoo Helsingin kaupungin matkailu- ja kohdepalveluiden johtava asiantuntija Kaisa Kosonen.
Kaupunki haluaa silti seurata tilannetta ja varautua. Helsinki teki ensimmäistä kertaa laajemman tilanneanalyysin vierailijapaineesta tänä keväänä.
Kosonen kertoo, että kuitenkin muutamissa paikoissa matkailijoiden määrä on aiheuttanut ajoittain päänvaivaa paikallisille. Näitä ovat Suomenlinna, Kansalliskirjasto ja Oodi-kirjasto.
– Tällä hetkellä matkailijapaine on todella väliaikaista ja lyhyttä, sekä painottuu kesäsesonkiin.
Toistaiseksi kaupunki tavoittelee matkailijamäärän kasvua.
Johtava asiantuntija Kaisa Kosonen kertoo, miten helsinkiläiset suhtautuvat matkailuun
Avaa kuvien katselu
Barcelonasta kotoisin olevat Laura Nebot, Isabel Córdoba ja Sergio Córdoba kertovat, ettei samantyylisissä kirjastoissa voi vierailla heidän kotikaupungissaan. Perhe ymmärtää hyvin, että kirjastossa on tehty opasteita matkailijoille, jotta tutkijoilla olisi työrauha Kuva: Matti Myller / Yle
Ylen Kansalliskirjastossa haastattelemat matkailijat olivat löytäneet paikan esimerkiksi sosiaalisen median videoiden avulla.
Kososen mukaan tietyt kohteet voivat nousta väliaikaisesti esille somessa, ja julkaisut voivat houkutella myös muita.
Hän kertoo, että kirjastot kiinnostavat ulkomaalaisia matkailijoita erityisesti arkkitehtuurin ja designin vuoksi. Samalla kirjastot symboloivat myös suomalaisten demokraattista yhteiskuntaa ja onnellisuutta.
– Se on meillä rikkaus, että kirjastot ovat kaikille avoimia tiloja, ja kaikki ovat tervetulleita.