EU:n jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät lauantaina yhteisymmärrykseen unionin ensi vuoden budjetista. Suomi pidättäytyi äänestämästä kokonaisharkinnan perusteella.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kuvattuna Brysselissä. Kreeta Karvala
Suomi katsoi valtiovarainministeriön (VM) tiedotteen mukaan, että budjetin olisi pitänyt sisältää enemmän liikkumavaraa ennakoimattomia menoja varten. Lisäksi eri rahoitustarpeita olisi pitänyt priorisoida voimakkaammin.
Suomi piti myös valitettavana, että hallintomenojen kattamisessa jouduttiin turvautumaan erityisvälineiden käyttöön uudelleenkohdennusten sijasta. Kokonaisharkinnan perusteella Suomi päätti pidättäytyä äänestämästä.
EU:n jäsenmaat käsittelivät talousarviota perjantaina budjettineuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti suurlähettiläs, pysyvä edustaja Jori Arvonen.
Valtiovarainministeriön mukaan samassa yhteydessä kokoontui sovittelukomitea, jossa neuvosto ja parlamentti neuvottelivat budjetista.
Neuvottelut jatkuivat lauantaina, ja tuolloin neuvosto ja parlamentti saavuttivat yhteisymmärryksen EU:n vuoden ensi vuoden budjetista.
VM:n mukaan EU:n neuvosto ja parlamentti sopivat ensi vuoden EU-budjetista seuraavasti:
– Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 192,8 miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.
– Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 190,1miljardia euroa (mukaan lukien erityisvälineet). Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.
Molempien toimielinten pitää vielä vahvistaa yhteisymmärrys virallisesti.