Kommentti|SM-liigan kokouksessa on esitetty radikaali ehdotus, jossa ensi kaudella pelaisi jopa 20 joukkuetta, joista 12 parasta jatkaisivat pääsarjassa. Ajatus on nerokas, kirjoittaa urheilutoimituksen päällikkö Vesa Rantanen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
SM-liigan kokouksessa on esitetty radikaali ehdotus, jossa ensi kaudella pelaisi jopa 20 joukkuetta, joista 12 parasta jatkaisivat pääsarjassa.
Ehdotuksen mukaan sarja olisi avoin kaikille kykeneväisille seuroille, kuten Jokereille, Jokipojille ja Tutolle, ja paikat ratkaistaisiin kilpailemalla.
Urheilutoimituksen päällikkö Vesa Rantanen pitää ehdotusta nerokkaana, sillä se perustuisi aidolle kilpaurheilulle ilman kabinettipäätöksiä.
Tätä ei kukaan nähnyt.
Se oli niin odottamaton, yllättävä käänne.
SM-liigan uuden sarjamallin vatulointi on ollut tähän saakka surkuhupaisaa seurattavaa. Se on kuin riitaisa avioero, jossa kukaan ei anna yhtään periksi, mutta vaatimuslistat vain venyvät.
12+10, 14+10, suora nousu, suora putoaminen, karsinta, ei karsintaa, Jokerit sisään, Jokerit ulos.
Tai kokonaan uusi, kilpaileva liiga?
Punaista lankaa on mahdoton löytää.
Taustalla vaanii varjona Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) selvitys SM-liigan nykyisen järjestelyn laillisuudesta.
Toisaalta halutaan kilpailua, toisaalta osa SM-liigan seuroista on valmis mihin tahansa kommervenkkeihin säilyttääkseen asemansa.
Isot seurat ovat valmiit räjäyttämään elähtäneen himmelin kokonaan.
Yleisesti ottaen kiekkoväki näkee, että ihan sama miten se tehdään, kunhan pääsarjassa on jatkossa korkeintaan 12 joukkuetta ja että sieltä tiputaan ja sinne noustaan suoraan ilman karsintoja.
Kukaan ei ole vielä osannut uskottavasti kertoa, miten hyvinkin laajasti kannatettavaan tavoitteeseen päästäisiin reilusti ja tasapuolisesti.
Päämäärätön vatulointi johtuu tästä.
SM-liigan tuoreimmassa kokouksessa myöhään viime torstai-iltana esille oli noussut kuitenkin ehdotus, joka kaikessa rajuudessaan ja yksinkertaisuudessa on ylivertainen.
MTV kirjoitti asiasta sunnuntaina.
”
Jatkoon menijät ratkaistiin aivan uudella tavalla: pelaamalla. Siitä tulisi kaikkien aikojen liigakausi.
Suomalaista huippukiekkoa aktiivisesti seuranneet eivät ole 2000-luvulla tottuneet liitosta tai liigasta kumpuaviin innovatiivisuuden myrskyihin.
Yllättävä, kokouksessa puheeksi lähes vaivihkaa noussut ehdotus hämmästyttää jo sen takia.
Se on yksinkertaisesti liian fiksu idea tuon porukan kehittämäksi.
Mitä jos tämä hoidettaisiinkin niin, että ensi kaudella liigassa pelasivat ”kaikki kynnelle kykenevät”?
Mukaan otettaisiin esimerkiksi 20 joukkuetta. Kauden päätteeksi 12 parasta, ja vain 12 parasta, riippumatta lainkaan siitä, mitkä joukkueet olisivat kyseessä, jatkaisivat perustettavaan uuteen A-sarjaan, joka starttaisi syksyllä 2027.
Siitä sarjasta olisi sitten suoran nousun ja putoamisen mahdollisuus, sekä mahdollisesti erikseen karsintasarja.
Idea on niin nerokas, että sen voisi kuvitella syntyneet esimerkiksi jalkapallokauden päätösgaalassa, sillä jääkiekon aivoklusterista ei ole totuttu kuulemaan mitään rohkeaa saati oikeaan kilpailuun perustuvaa ajatusta aikoihin.
Ensi kaudella siis Jokerit, Jokipojat, Tuto, Roki tai Kiekko-Vantaa voisivat osallistua avoimeen liigaan Tapparan, HIFK:n, Ilveksen ja muiden jättien kanssa.
Jatkoon menijät ratkaistiin aivan uudella tavalla: pelaamalla.
Tämä on vieras ajatus suomalaisille liigapäättäjille, mutta kyllä, paikat auringossa voisi jakaa myös kilpaurheilun keinoin.
Moni toki pelästyy turvaverkkojen repeytyessä, mutta niin vain kaatuivat Berliinin muuri ja Neuvostoliittokin.
Siitä tulisi kaikkien aikojen liigakausi. Joka ainoalla ottelulla olisi valtava panos. Sarjan voisi pelata nelinkertaisena, eli pelattaisiin napakat 80 ottelua.
Kaikki pelaisivat yhtä monta ottelua toisiaan vastaan, kaksi kotona ja kaksi vieraissa. Ei jäisi tilaa kabinettimuminoille. Ei selityksille.
Mitä tällaiseen ryhtymiseen tarvitaan?
Ei mitään ihmeellistä, huippu-urheilun ja laadukkaan liiketoiminnan perusasioita: rohkeutta ja uskallusta.
Kilpaurheilun eetosta.
Juuri niitä asioita, joita suomalaisesta huippukiekosta on tämän vuosituhannen ajan puuttunut.