Gaza|Turvallisuusneuvostolta haetaan selkänojaa Trumpin hallinnon Gazan rauhansuunnitelmalle maanantaina pidettävässä äänestyksessä.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
YK:n turvallisuusneuvosto äänestää maanantaina päätöslauselmasta, joka perustuu presidentti Donald Trumpin Gazan rauhansuunnitelmaan.
Yhdysvallat on varoittanut, että ilman turvallisuusneuvoston tukea ”ikuinen konflikti” jatkuu.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola arvioi, että päätöslauselma on välttämätön askel rauhansuunnitelman kansainvälisen oikeudellisen pohjan vahvistamiseksi.
YK:n turvallisuusneuvoston on määrä kokoontua maanantaina äänestämään Gazan tulevaisuuteen liittyvästä päätöslauselmasta.
Päätöslauselman pohjana on presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelma, joka julkaistiin aiemmin syksyllä.
Turvallisuusneuvostolta odotetaan tukea muun muassa ”rauhanneuvoston” perustamiseen sekä kansainvälisten vakautusjoukkojen (ISF) muodostamiseen.
Rauhanneuvoston tehtävänä olisi valvoa Gazaan perustettavaa väliaikaista hallintoa.
Vähän yli kuukauden kestänyt tulitauko Gazassa on hauras. Israel ja äärijärjestö Hamas ovat vuorotelleen syyttäneet toisiaan tulitauon rikkomisesta. Turvallisuusneuvostolta haetaan vahvempaa selkänojaa rauhansuunnitelmalle. Samaan aikaan viime päivinä on uutisoitu Gazan mahdollisesta väliaikaisesta jakautumisesta kahtia.
Miksi turvallisuusneuvoston äänestys on merkittävä?
Päätöslauselman sanamuodoista on mitä luultavammin käynnissä kova vääntö.
Jos päätöslauselmasta päästään sopuun, lopputulos tuskin miellyttää kumpaakaan osapuolta eli Israelia tai Hamasta, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Hänen mukaansa turvallisuusneuvoston päätöslauselma on välttämätön askel, jos rauhansuunnitelmalle halutaan saada edes vähän kansainvälisoikeudellista näkökulmaa.
Päätöslauselma veisi edes jonkin verran pois Trumpin rauhansuunnitelman ”kolonialistista henkeä”, Juusola sanoo.
Se ei kuitenkaan tule ratkaisemaan valtavia määriä yksityiskohtia, joihin rauhansuunnitelma ei ota yksiselitteistä kantaa ja jotka edellinen vaativat ratkaisua.
Kyseessä on ainakin jossain määrin kädenojennus Trumpin hallinnolta arabivaltioille ja turvallisuusneuvoston jäsenmaille, jotka ovat vaatineet YK:n osallisuutta.
Yhdysvallat on vaatinut päätöslauselmaan hyväksyntää. Muuten ”ikuinen konflikti” sen mukaan jatkuu.
Minkälaisen roolin kansainväliset joukot Gazassa saavat?
Päätöslauselman odotetaan määrittävän voimankäytön raamit, Juusola sanoo. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, määritelläänkö kansainväliset joukot rauhaanpakottajiksi vai rauhanturvaajiksi.
Uutistoimisto AFP kertoi sunnuntaina, että viimeisimmän luonnoksen mukaan kansainvälisten joukkojen olisi määrä työskennellä Israelin, Egyptin ja vastikään koulutetun palestiinalaispoliisin kanssa auttaakseen rajojen turvaamisessa ja Gazan demilitarisoinnissa.
Useat maat, jotka ovat olleet mahdollisesti valmiita lähettämään joukkojaan Gazaan, ovat suhtautuneet kielteisesti rooliin rauhaanpakottajina. Tehtävä olisi riskialtis ja vaarallinen.
Hamas on suhtautunut myönteisesti jonkinlaiseen asteittaiseen aseistariisuntaan, mutta järjestö ei ole edelleenkään luvannut luopua kaikista aseistaan.
Järjestö ei myöskään hyväksy kansainvälisten joukkojen läsnäoloa, jos ne eivät toimi yhteistyössä palestiinalaisten instituutioiden kanssa, israelilaislehti The Times of Israel kertoo. Hamasin mukaan kansainvälisten joukkojen tulisi toimia suoraan YK:n alaisuudessa, ja miehittäjällä eli Israelilla ei tulisi olla siinä mitään roolia.
Juusolan mukaan Israel ei myöskään tule helpolla nielemään kansainvälisten joukkojen läsnäoloa Gazassa.
Tällöin Israelin pitää luopua palestiinalaisten täydestä kontrollista ja myös rajoittaa omaa voimakäyttöään. Vastaavaan Israel ei ole aiemmin ollut suostuvainen, Juusola sanoo.
Mitä päätöslauselma sanoo Palestiinan valtiosta?
Tuoreimmassa päätöslauselman luonnoksessa mainitaan itsenäisen Palestiinan valtion mahdollisuus tulevaisuudessa, AFP kertoi sunnuntaina. Israel on vastustanut tätä koko ajan.
Turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa Venäjä on muun muassa vaatinut pontevampaa sitoutumista Palestiinan valtion perustamiseen.
Juusola arvioi, että Trumpin hallinto on yrittänyt nyt löytää pienimmän yhteisen nimittäjän Palestiinan tulevaisuudesta: sellaisen, mikä tyydyttäisi Israelia, arabivaltioita sekä Venäjää ja Kiinaa.
Vaikka päätöslauselma hyväksyttäisiin, se ei kuitenkaan poista Trumpin rauhansuunnitelman suurinta ongelmaa eli sitä, ettei sillä ole palestiinalaisten siunausta eikä se anna palestiinalaisille kunnon roolia, Juusola sanoo.
Onko Gaza jakautumassa kahtia?
Brittilehti The Guardian uutisoi lähteidensä ja käsiinsä saamiensa asiakirjojen pohjalta viime viikolla, että Yhdysvallat suunnittelee Gazan kaistan pitkäaikaista jakamista kahtia vihreään ja punaiseen vyöhykkeeseen.
Kahtiajako noudattaisi niin kutsuttua keltaista linjaa, joka tällä hetkellä jakaa kaistan Israelin hallitsemaan ja Hamasin hallitsemaan alueeseen.
Suunnitelman mukaan kansainväliset joukot sekä Israelin armeija olisivat läsnä vihreällä vyöhykkeellä ja siellä myös alkaisi jälleenrakennus. Punainen vyöhyke sen sijaan jätettäisiin raunioiksi.
Palestiinalaisia näin ollen houkuteltaisiin muuttamaan vihreälle vyöhykkeelle.
Virkamieslähteet kuitenkin sanoivat suunnitelmien muuttuvan koko ajan. He myös painottivat, että Gaza tullaan yhdistämään uudelleen jossain vaiheessa. Lähteet eivät kuitenkaan maininneet, milloin näin mahdollisesti tapahtuisi.