Suomessa on 90 000 alle 30-vuotiasta työtöntä – Mitä jos työpaikat oikeasti katoavat?

Suomeen tarvitaan kansallinen strategia siitä, miten työpaikkojen määrää kasvatetaan tekoälyn aikakaudella. Nuoret aikuiset eivät saa jäädä vaille mielekästä tekemistä, Iltalehden Lauri Nurmi kirjoittaa.

Tänään klo 20:00

OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio on arvioinut, että tekoäly mahdollistaa jopa 30 prosentin tuottavuusloikan joillakin aloilla. Outi Järvinen

Poliitikot ja ekonomistit ovat olleet parin vuoden ajan liikuttavan optimistisia sen suhteen, että talouskasvu on oraalla.

Suomalaisten arkiset kokemukset todistavat jotain muuta.

Kuntien työllisyyspalveluissa oli syyskuun päättyessä 308 900 työtöntä työnhakijaa, joka oli lähes 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoimasta on työttömänä yli 11 prosenttia. Tietojen lähteenä on ELY-keskusten Työnvälitystilasto.

Työvoimaan ei lueta mukaan esimerkiksi lapsia, koululaisia, opiskelijoita, varusmiehiä, eläkeläisiä eikä vanhusväestöä. Kyse on ihmisistä, jotka ovat työnantajien käytettävissä.

Katse kiinnittyy työttömien absoluuttiseen lukumäärään. Yli 300 000 työtöntä on Suomen kokoisessa maassa hälyttävän paljon, eikä sekään kerro ongelman suuruudesta.

Luvussa eivät ole mukana työllistymistä edistävissä palveluissa olevat ihmiset eivätkä he, jotka jäävät vuosiksi pienten lasten kanssa kotiin siksi, että työtä ei ole. Eivätkä hekään, jotka muuttavat työn puutteen takia pois Suomesta.

Työtä vailla on Suomessa pikemminkin 400 000–500 000 aikuista kuin 300 000.

Samaan aikaan vallalla on tekoälyhypetys. Tekoälyn arvioidaan mullistavan tai vähintäänkin myllertävän työmarkkinat.

Kansaneläkelaitos on joutunut myrskynsilmään pääjohtajansa Lasse Lehtosen some-käytöksen vuoksi. Sivujuonteena on noussut pinnalle, että Kelasta katoaa lähivuosina valtavasti työpaikkoja.

– Pyrimme automatisoimaan 75–80 prosenttia etuuspäätösten tekemisestä vuoteen 2027 mennessä, johtaja Nina Nissilä kertoo Talouselämälle.

Etuuspäätöksiä tekee Kelassa arviolta 4 700 ihmistä. Kaikkiaan työntekijöitä on noin 8 000.

Yksityisissä yrityksissä tehdään taatusti vastaavanlaisia analyyseja siitä, mitkä työtehtävät tekoälyviikate leikkaa osittain tai kokonaan.

Tavoitteena on tuottavuuden nousu eli se, että samalla työpanoksella saataisiin enemmän aikaan.

– Tietyillä toimialoilla voidaan saada jopa 30 prosenttia tuottavuushyötyä tietyissä tehtävissä. Mutta se ei tarkoita automaattisesti, että työtehtävät loppuvat, vaan voidaan saada myös enemmän aikaiseksi, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio on arvioinut Kauppalehdelle.

Ikävä kyllä kovin harvassa ovat analyysit, joissa luvattaisiin tekoälyn kasvattavan työpaikkojen määrää – ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs arvioi, että maailmanlaajuisesti tekoälyllä on maltillinen ja suhteellisen väliaikainen vaikutus työpaikkojen määrään.

Suomalaisia tämä ei lohduta.

Tällä hetkellä Suomessa on peräti 90 000 alle 30-vuotiasta ihmistä – enemmän kuin Porissa on asukkaita – jotka ovat työttöminä tai työllistymistä edistävissä palveluissa.

Nuorten aikuisten työttömyyslukua voi havainnollistaa siten, että se vastaa kahta kokonaista ikäluokkaa tilanteessa, jossa vuodessa syntyy alle 44 000 lasta.

Kahvipöytien juttutuokiot ja tiedotusvälineet täyttyvät kertomuksista, joissa tutkinnon suorittaneet aikuiset kuvailevat epätoivoaan. Työtä on yksinkertaisesti liian vähän tarjolla, eikä hyvä tutkinto takaa mitään.

Kun tähän maisemaan lisää tekoälyn aiheuttaman luovan tuhon, hypetys talouskasvusta ja tekoälystä voi pahimmillaan kääntyä tragediaksi.

Tuottavuuden kasvu ei lämmitä mieltä, jos sadattuhannet suomalaiset jäävät vaille mielekästä tekemistä. Pettymys ja katkeruus saavat kasvualustaa, mikä ruokkii politiikassa populismia niin äärioikealla kuin äärivasemmalla.

Korkeat työttömyysmenot syövät mahdollisuudet suuriin veronkevennyksiin, mihin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on jo törmännyt.

Hallitus käyttää 30 miljoonaa euroa 18–29-vuotiaiden työllistymisseteliin. Se on hyvä alku, mutta seuraavissa hallitusneuvotteluissa on päätettävä kahdesta asiasta.

Suomeen tarvitaan kansallinen strategia siitä, miten työpaikkojen määrää kasvatetaan tekoälyn aikakaudella. Ja ennen kaikkea strategian tueksi tarvitaan toimenpideohjelma.