Onnettomuudet|Otkesin tutkinnanjohtajan Lasse Laatan mukaan työvuorojärjestelmä altistaa kuljettajia väsymykselle.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pikaratikan onnettomuuksissa Espoossa ja Helsingissä loppuvuonna 2024 syynä tai myötävaikuttavana tekijänä oli kuljettajien väsymys.
Onnettomuustutkintakeskus Otkesin tutkinnanjohtaja Lasse Laatan mukaan työvuorojärjestelmä altistaa kuljettajia väsymykselle.
Otkesin raportin mukaan väsyneenä työskentely on muodostunut normaaliksi käytännöksi. Kyseessä on suuri turvallisuusriski.
Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenteen liikennöintiyksikön johtaja Johan Nykvist sanoo, että työvuorojärjestelmää kehitetään jatkuvasti.
Pikaraitiovaunulle eli niin kutsutulle Raidejokerille sattui kaksi onnettomuutta Helsingissä ja Espoossa loppuvuodesta 2024. Onnettomuustutkintakeskus Otkesin tuoreen raportin mukaan molemmissa onnettomuuksissa syynä tai myötävaikuttavana tekijänä oli pikaratikan kuljettajan väsymys.
”Espoon Keilaniemen onnettomuudessa oli hyvin pitkälti väsymys kyseessä. Kuljettaja menetti toimintakykynsä lähestyessään päätepysäkkiä eikä pystynyt pysäyttämään vaunua ajoissa”, kertoo Otkesin tutkinnanjohtaja Lasse Laatta.
Vaunu törmäsi raiteen päässä olevaan betoniesteeseen. Onnettomuudessa loukkaantui neljä henkilöä, joista yksi vakavasti.
”Syynä saattaa olla hetkellinen nukahtaminen. Kuljettaja oli tuntenut itsensä hyvin väsyneeksi vuoronsa aikana, vuoro oli alkanut aamuyöllä”, Laatta sanoo.
Laatan mukaan raitiovaunun turvalaite ei havainnut kuljettajan väsymystilaa.
Itäkeskuksen onnettomuudessa kaksi raitiovaunua törmäsi toisiinsa Itäkeskuksen päätepysäkin läheisyydessä Helsingissä ja yksi matkustaja loukkaantui. Syynä oli kuljettajan inhimillinen virhe, jonka vuoksi hän lähti päätepysäkiltä ilman lähtölupaa. Myös tässä tapauksessa kuljettajan toimintaan saattoi Otkesin raportin mukaan vaikuttaa väsymys.
Otkesin selvityksessä kävi ilmi, että pikaraitiovaunun työvuorojärjestelmä altistaa kuljettajia väsymykselle, ja väsyneenä työskentelystä on muodostunut normaali käytäntö.
”Raitioliikenteessä väsymys on todella suuri turvallisuusriski, sillä siellä ei ole kuljettajia avustavia järjestelmiä, kuten vaikka rautatieliikenteessä on. Kuljettajan vireyskykyä valvova järjestelmä reagoi vasta korkealla kynnyksellä nukahtamiseen”, Laatta sanoo.
”Jos tule kriittisellä hetkellä muutaman sekunninkin katkos, se voi aiheuttaa suistumisen tai pahimmillaan vaunun katumisen. Oli tuurista kiinni, ettei ollut hieman kovempi nopeus tai enemmän matkustajia kyydissä, olisi käynyt vakavammin.”
Otkes päätyi raportissaan suosittamaan, että kuljettajien työvuorojärjestelmää tulisi parantaa ja kuljettajaa tukevan tekniikan käyttöä lisätä raitiovaunuliikenteessä.
”Vähän jopa yllätti, kuinka vähäistä turvallisuustekniikan käyttö on. Rautatiemaailmassa junan kulun valvonta on otettu käyttöön jo lähes 30 vuotta siten”, Laatta sanoo.
HSL tilaa liikenteen raitiolinjalla 15 ja Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne oy toteuttaa sen.
Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenteen liikennöintiyksikön johtaja Johan Nykvistin mukaan työvuorot pyritään suunnittelemaan niin, että kuljettajien toiveet ja työhyvinvointi huomioidaan. Aina tässä ei onnistuta.
”Ihmiset saattavat esimerkiksi toivoa pitkiä päiviä, jotta he saisivat pidemmät vapaat. Jos on monta pitkää päivää peräjälkeen, se voi kuormittaa.”
Nykvist ei kuitenkaan allekirjoita raportin lausuntoa, jonka mukaan väsyneenä ajamisesta on muodostunut normaali käytäntö kuljettajille.
”Mielenkiintoinen lausunto. En ehkä ole täysin samaa mieltä. On selvää, että kun tehdään epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, joskus voi olla haasteita yksilöillä jaksamisen kanssa.”
Nykvistin mukaan työvuorojärjestelmää ja -suunnittelua kehitetään jatkuvasti henkilöstön edustajien kanssa. Jos kuljettaja kokee työvuoron aikana väsymystä, hänen tulisi ilmoittaa asiasta liikenteenohjauskeskukseen.
Otkesin raportin mukaan kuljettajien kynnys väsymyksestä ilmoittamiseen on korkea, eikä organisaation ilmapiiri tue turvallisuushavaintojen tekemistä. Nykvist on raportin lausunnosta yllättynyt.
”En tunnista, että meillä olisi tuonkaltaisia haasteita. Mielestäni työnjohdon ja kuljettajien välit ovat hyvät ja avoimet, ja meillä saa ja pitääkin nostaa vaikeita asioita esille”, Nykvist sanoo.