Pessimistien Puolanka epäonnistui elinvoimamittauksessakin.
Tampereen kyljessä sijaitseva Pirkkala on Suomen elinvoimaisin kunta jo viidettä vuotta peräkkäin, kertoo insinööritoimisto WSP Finlandin laatima Alueiden tutkimus 2025 -raportti.
Pirkkalan jälkeen elinvoimaisimmat ovat Porvoo ja Raisio, jotka ovat jättäneet kärkikolmikkoon viime vuonna kuuluneet Helsingin ja Espoon taakseen. Porvoo ja Raisio olivat viime vuonna vastaavasti jaetulla sijalla viisi.
Suurten kaupunkien vajoamista selittää muun muassa se, että työttömyyden kasvu näkyy ensimmäisenä niissä.
Listan häntäpäässä taas elinvoimaltaan heikoimpia kuntia ovat Rautavaara, Miehikkälä ja Pielavesi. Mainittakoon, että itseään Suomen pessimistisimpänä kuntana mainostava Puolanka ei onnistunut tässäkään mittauksessa, vaan oli vasta kuudenneksi elinvoimattomin.
Alueiden tutkimuksessa WSP mittaa kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan 21 indikaattorilla. Esimerkiksi tulevaisuusvalmiutta mittaa kolmen pääteemaa, jotka ovat inhimillinen pääoma, tuottavuuden ja talouden tekijät sekä vihreä siirtymä.
Näistä inhimillisen pääoman osatekijöitä ovat väestö, osaaminen ja haavoittuvuus. Tuottavuuden ja talouden tekijöitä ovat työllisyys, työvoima, ansiotaso, yritykset ja kuntatalous. Vihreää siirtymää kuvaavat kasvihuonepäästöjen väheneminen, investoinnit, vastuullinen resurssien käyttö ja kuluttaminen.
Inhimillisellä pääomalla mitattuna ykköspaikkaa jakaa peräti neljä kuntaa: Kirkkonummi, Tuusula, Espoo ja Pirkkala.
Tuottavuuden tekijöissä ykkössijan jakavat Pirkkala, Kittilä ja Sotkamo. Kittilän menestystä selittää matkailu ja Sotkamon kaivosteollisuus.
WSP sanoo tiedotteessaan, että harvoja taantumalle vastustuskykyisiä seutuja ovat nyt Kittilän tapaiset maaseutumaiset maalaiskunnat.
Vihreässä rakennemuutoksessa kärkisijan jakavat Raisio ja Rauma. Raisiossa ja Raumalla kiertotalouden työpaikkojen osuus on suuri, Raumalla lisäksi Metsä Groupin moderni saha kasvattaa vihreitä investointeja.
– Vihreän rakennemuutoksen kärjessä ovat Raisio ja Rauma ja heti niiden perässä Porvoo, Pori ja Kemi. Valiojoukossa päästöt vähenevät, ja vihreitä investointeja tehdään keskimääräistä enemmän. Esimerkiksi Harjavaltaan on tulossa akkumateriaalitehdas, Raumalle on noussut huippumoderni saha ja Kemiin maailman suurin havusellua valmistava tehdas, WSP listaa tiedotteessaan.
WSP on tehnyt Alueiden tutkimus -raportin nyt viitenä vuonna peräkkäin.