Sauli Niinistön Putin-ehdotus jakaa näkemykset Britanniassa ja Latviassa.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi viikko sitten Ylen haastattelussa, että Euroopan johtajien pitäisi itse olla yhteydessä Moskovaan eikä vain kysellä, mitä Donald Trump ja Vladimir Putin kenties ovat puhuneet tai peräti sopineet.
Kyseessä on sama kissa, jonka Niinistö nosti pöydälle jo tammikuussa Lontoossa todetessaan olevansa kiusaantunut siitä, ettei Eurooppa puhu Putinille, mutta odottaa kuitenkin tuloksia Trumpin ja Putinin neuvotteluilta.
Asiasta kertoi silloinkin Yle.
Lue lisää: Sauli Niinistöltä kova avaus Putinista Ylellä
Presidentti Sauli Niinistö avasi keskustelun viime viikolla. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Niinistön Chatham House -ajatushautomon tilaisuudessa esittämä näkemys jäi alkuvuodesta vähälle huomiolle. Sanooko toinen kerta toden?
Asiantuntijat Britanniasta ja Latviasta arvioivat Niinistön esitystä sekä sitä, miten eurooppalaisten pitäisi korttinsa pelata, mikäli he Putinin kanssa vielä samaan pöytään istuvat.
Center for European Policy Analysis (CEPA) -ajatuspajan vanhempi tutkija Edward Lucas
1. Jos suorat keskustelut jossain kohtaa avattaisiin, miten Putinin kanssa pitäisi neuvotella?
– Kremlin kanssa voi käydä ”suoria” keskusteluja kahdenvälisistä kysymyksistä, jos niihin liittyvä laajempi konteksti on kohdillaan.
– Näin ollen tuen Yhdysvaltojen ja Venäjän keskusteluja ydinasekysymyksistä, sillä ne molemmat ovat ydinasevaltoja. On myös hyvä, että Kiina on mukana.
CEPAn Edward Lucas huomauttaa, ettei Niinistön pelinavaus ole saanut näkyvää kannatusta. Kuva: Peter Hogan / Alamy Stock Photo / AOP
Lucas muistuttaa Britannian ja Neuvostoliiton välisestä asevalvonnasta kylmän sodan huippuvuosina.
– Voimme tehdä saman nyt, mutta EU ei ole ydinasevalta, joten mistä meidän pitäisi puhua Venäjän kanssa? Ei ainakaan Ukrainasta.
– Ukrainasta puhuminen ilman Ukrainaa on suuri virhe, ja heijastelee Jaltan keskustelua Puolasta.
Britannian pääministeri Winston Churchill, Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt päättivät 80 vuotta sitten Jaltan konferenssissa Krimin niemimaalla paitsi Puolan kohtalosta toisen maailmansodan jälkeen, myös laajemmin koko Euroopan tulevaisuudesta.
– Se, että Trump tekee jotain tyhmää, ei tarkoita, että Euroopan pitäisi seurata perässä.
”
Se, että Trump tekee jotain tyhmää, ei tarkoita, että Euroopan pitäisi seurata perässä.
2. Miten Putin yrittää tällaisissa neuvotteluissa kampittaa vastapuolta eli mitkä kaikki virheet tulisi välttää?
– Putin yrittää hajottaa ja hallita. Se aiheuttaa eripuraa maiden välillä sekä niiden sisällä, Lucas varoittaa.
– Paras vastaus Putinille on yhtenäisyys, ei nopanheitto. Mikäli Eurooppa keskustelee Putinin kanssa, sen pitää näyttäytyä mahdollisimman laajana, mukaan lukien Britannia, Norja ja Ukraina.
– Älkää antako hänen ajatella, että hän kykenee muuttamaan voimatasapainon Euroopassa niin, että Saksan, Ranskan, Alankomaiden, Belgian, Unkarin, Espanjan, Slovakian ja muiden niin sanottu ”rauhanleiri” jyrää Pohjoismaiden ja Baltian ”haukat”.
”
Paras vastaus Putinille on yhtenäisyys, ei nopanheitto.
3. Mitkä keinot purevat Putiniin neuvotteluissa?
– Paras tapa neuvotella Putinin kanssa on iskeä häntä kovaa osoittaen samalla uskottavasti, että lisää on tulossa.
– Esimerkiksi näin: Julistamme Itämeren erityiseksi ympäristövyöhykkeeksi, joten takavarikoimme kaikki varjolaivastonne tankkerit. Luovutamme myös jäädytetyt varantonne Ukrainalle ja toimitamme Ukrainalle uusia pitkän kantaman aseita. Peruutamme myös kaikkien venäläisten viisumit.
– Joten, mistä halusitkaan puhua?
4. Minkä tyyppinen henkilö voisi olla sopiva neuvottelija?
– En kannata korkean tason neuvotteluja tässä vaiheessa, koska politiikkamme on ollut Venäjän eristäminen. Jos muutamme tätä nyt, näytämme heikolta.
– Viestit lähettäisin YK:n välityksellä New Yorkista.
Lucas huomauttaa, ettei Niinistön pelinavaus ole saanut näkyvää kannatusta.
– Onko hän hieman kateellinen Stubbille? Vai onko hän vain pitkästynyt eläkkeellä ollessaan?
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ei ottanut kahta päivää myöhemmin suoraan kantaa Niinistön näkemykseen.
– Tämä keskustelu ei ole millään tavalla uusi. Olemme tässä viimeisten puolentoista vuoden aikana tätä eurooppalaisten kollegojen kanssa pohtineet, Stubb sanoi keskiviikkona Kuopion-vierailunsa yhteydessä.
Lue lisää: Stubb: Jossain vaiheessa Putinin kanssa keskustellaan
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ei ottanut suoraan kantaa Niinistön näkemykseen. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Latvian entinen puolustus- ja ulkoministeri Artis Pabriks
1. Jos suorat keskustelut jossain kohtaa avattaisiin, miten Putinin kanssa pitäisi neuvotella?
– Aivan ensimmäiseksi on selvitettävä, mitä keinoja ja välineitä eurooppalaisella osapuolella on käytettävissä, Pabriks sanoo.
– Koska neuvotteluissa, jos haluamme onnistua, on kyettävä paitsi keskustelemaan, myös lyömään pöytään näyttöä siitä, mitä meillä on. Tässä tapauksessa sotilaallisista, taloudellisista ja poliittisista resursseista.
– Toiseksi meidän on tehtävä selväksi, seisommeko Ukrainan rinnalla vai haluammeko vain toimia välittäjänä ja löytää kompromissin kahden maan välille, mikä pohjimmiltaan vaarantaisi Ukrainan edut, ei Venäjän.
Latvian entinen puolustus- ja ulkoministeri Artis Pabriks. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Ennen pöytään istumista eurooppalaisten pitää Pabriksin mukaan kysyä itseltään vielä vaikeita.
– Mikä olisi Euroopan unionin asema tällaisissa neuvotteluissa? Ja mitä me voimme tarjota venäläisille?
– Nämä asiat on syytä tehdä selväksi, sillä puheyhteyden avaaminen on helppoa. Sen jälkeen venäläiset tekevät jälleen kerran selväksi niin sanottuja perimmäisiä syitään, jotka he ymmärtävät eri tavalla kuin me, koska minun nähdäkseni tämän sodan perimmäinen syy on Venäjän imperialismi.
– Sen jälkeen hän (Putin) vaatisi, että lopetamme Ukrainan tukemisen ja alamme itsekin painostaa Ukrainaa.
2. Miten Putin yrittää tällaisissa neuvotteluissa kampittaa vastapuolta eli mitä virheitä tulisi välttää?
– Hän tekisi sen, minkä yleensäkin, eli yrittäisi polarisoida ja pirstaloida Eurooppaa entisestään. Ja sehän juuri on heidän tavoitteensa.
– Näin ollen tärkeintä meidän kannaltamme on, ja nyt lainaan suurta liittolaistamme, Yhdysvaltain presidentti Trumpia, se, millaisia kortteja Eurooppa on valmis käyttämään painostaakseen Putinia.
Pabriks huomauttaa, että Euroopan maiden sisällä on huomattavia eroja suhtautumisessa Venäjään. Se antaa hän mukaansa Putinille edun neuvottelupöydässä.
– Sinänsä siinä, että yritämme keskustella jopa pahimpien vihollisten kanssa sodan suunnasta, ei ole mitään pahaa. Meiltä vain puuttuu yhteinen EU:n kanta Ukrainan tukemiseen, ja olemme varoneet voimankäyttöä koko ajan.
”
Hän tekisi sen, minkä yleensäkin, eli yrittäisi polarisoida ja pirstaloida Eurooppaa entisestään. Ja sehän juuri on heidän tavoitteensa.
3. Mitkä keinot purevat Putiniin neuvotteluissa?
– Pystyisimmekö ottamaan venäläistä rahaa ulos Belgian ja muiden maiden pankeista ja käyttämään sitä välittömästi?
Vaikka kaikki EU-maat Unkaria lukuun ottamatta sitoutuvat lokakuun huippukokouksessa tukemaan Ukrainan rahoitustarpeita, ei yksimielisyyteen päästy siitä, että siihen käytettäisiin Venäjältä jäädytettyjä varoja.
Poikkiteloin asettui nyt Belgia, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa jäädytetyistä varoista lepää.
Maassa pelästyttiin, että Venäjä vielä joskus vaatii rahansa takaisin oikeusteitse.
– Ehkä meidän pitäisi aloittaa ensin päättäväisemmällä politiikalla ja sitten vasta miettiä neuvotteluja, huokaa Pabriks.
– Kuten moni varmaan muistaa, sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat soittaneet Putinille ennen ja jälkeen helmikuun 2022, ja lopputulos on ollut pelkkä vitsi.
Saksan edellinen liittokansleri Scholz nosti luurin vuosi sitten marraskuussa. Keskustelu noudatteli jo tuolloin tutuksi tulleita latuja: Scholz tuomitsi Putinin hyökkäyssodan ja vaati tätä lopettamaan sen.
Putin vastasi korostamalla Venäjän turvallisuusintressejä ja totesi, että mahdollisia neuvotteluja pitäisi käydä ”uudet alueelliset realiteetit” mielessä.
Edellinen soittaja, Ranskan Macron taas sai kesä- ja heinäkuun vaihteessa kuulla Putinilta ties kuinka monennen kerran, että Ukrainan sota on seuraus lännen politiikasta.
– Mitä siis tekisimme toisin tällä kertaa? Uhkaammeko eurooppalaisen ilmapuolustuksen käyttöönotolla Länsi-Ukrainassa?
4. Minkä tyyppinen henkilö voisi olla sopiva neuvottelija?
– Heillä tulisi olla takeet eurooppalaisista resursseista ja heidän tulisi ymmärtää syvällisesti venäläistä psykologiaa ansoja välttääkseen, Pabriks arvioi.
– Silloin venäläiset ymmärtäisivät, että jos nämä neuvottelut tai jotain vastaavaa käydään, eurooppalaiset myös pystyvät tekemään jotain.
– Valitettavasti useimmat länsieurooppalaiset poliitikot eivät oikein ymmärrä venäläistä mieltä ja sielua. Todennäköisimmin sitä ymmärtäisivät suomalaiset, baltit, puolalaiset ja ehkä britit.
”
Valitettavasti useimmat länsieurooppalaiset poliitikot eivät oikein ymmärrä venäläistä mieltä ja sielua. Todennäköisimmin sitä ymmärtäisivät suomalaiset, baltit, puolalaiset ja ehkä britit.
Pabriks korostaa paitsi neuvottelijoiden persoonallisuutta, myös asemaa. Pelkkää diplomaattista konklaavia Kremliin on turha lähettää. Putin kuuntelee vain valtaa ja voimaa.
– Niinistön idea on erittäin hyvä, koska hän haluaa nostaa Euroopan päättäviin pöytiin Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa.
– Mutta se onnistuu vain, jos kädessä on kortteja ja takana voimaa. Ilman niitä jää vain anelemaan paikkaa pöydässä.
– Kuka tarjoaa lounaan tai päivällisen ilmaiseksi vain siksi, että sanot: minäkin haluan syödä?