Kauppakeskusten kokonaismyynnin nimellinen kasvu kiihtyi 2,3 prosenttiin vuoden kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, kertoo Suomen kauppakeskusyhdistys.
Kasvua siivitti etenkin syyskuun vilkas myynti, joka ylitti viime vuoden tason 3,4 prosentilla. 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla kokonaismyynnin nimellinen vuosikasvu oli 1,1 prosenttia. Inflaatiokorjattuna kolmannen vuosineljänneksen kokonaismyynti oli 1,9 prosenttia viime vuotta korkeampi, ja 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla myynnin vuosimuutos oli 0,6 prosenttia.
Kävijöitä kauppakeskuksissa oli heinä-syyskuussa koko maassa 2,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Pääkaupunkiseudulla sekä myynti että kävijämäärä kasvoivat edelleen muuta maata ripeämmin, molemmat yli kolme prosenttia.
– Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät jatkoivat kasvuaan rauhallisen alkuvuoden jälkeen. Inflaatiokorjattu kokonaismyynti edelliseltä 12 kuukaudelta oli nyt jo positiivinen, jota voidaan pitää hyvänä merkkinä kasvusta. Erityisesti päivittäistavara- ja tavaratalokaupan sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynnin kasvu on ollut vahvaa. Kauppakeskukset ovat pitäneet muutenkin hyvin pintansa sekä myyntien että kävijämäärien osalta. Tämä varmasti vaikuttaa siihen, että kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste on pysynyt korkeana, sanoo Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula tiedotteessa.
Kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti vetää
Kauppakeskusten suurista toimialoista kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti jatkoi ripeää kasvuaan. Kolmannella vuosineljänneksellä toimialan myynti oli 6,6 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on noussut noin 11 prosenttiin, joka lähentelee perinteisten suurten toimialojen, kuten muodin ja asusteiden, asemaa.
Myös suurimman toimialaryhmän, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan, myynnin kasvu kiihtyi ja oli nyt 3,6 prosenttia. Yli kolmen prosentin kasvulukuihin ylsivät myös kahvilat ja ravintolat sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelut.
Muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajantuotteiden myynti jatkoi laskuaan, ja heinä-syyskuun myynti jäi kummallakin toimialalla yli kolme prosenttia viime vuotta pienemmäksi. Suurin negatiivinen etumerkki kirjattiin viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myyntiin. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on kuitenkin edelleen varsin pieni, vain yhden prosentin luokkaa, ja pienetkin muutokset kauppakeskusten vuokralaiskannassa saavat aikaan suuria heilahteluja myyntiluvuissa.
Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste edelleen korkea
Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa keskimäärin tasan 96 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste pysytteli vakaana hieman koko maan keskiarvoa korkeampana. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste laski hienoisesti, mutta oli edelleen lähes 97 prosenttia. Myös pienempien kaupunkiseutujen käyttöaste oli syyskuun lopussa hivenen edellistä vuosineljännestä matalampi.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 55 kauppakeskusta.
Poimintoja videosisällöistämme