Gallupissa muistutettiin, että Suomen elinvoimaisimmassa kunnassa Pirkkalassa saa jopa auton pysäköityä kadulle – toisin kuin naapurissa Tampereella.
Pirkkala on voittanut Suomen elinvoimaisimman kunnan tittelin jo viidettä kertaa peräkkäin.Video: Timo Marttila
18.11. 19:08
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Pirkkala on voittanut Suomen elinvoimaisimman kunnan tittelin jo viidettä kertaa peräkkäin.
Insinööritoimisto WSP Finlandin Alueiden tutkimus 2025 -raportissa kuntaa arvioitiin muun muassa väestön nuoruuden, koulutuksen ja työttömyyden perusteella.
Kunnan asukkaat kehuvat Pirkkalaa turvalliseksi, palvelut ovat lähellä ja Tampereelle on hyvät kulkuyhteydet.
Tiistaiaamupäivä on Tampereen kupeessa sijaitsevassa Pirkkalassa syksyn kylmin. Elohopea on seitsemän pakkasasteen tuntumassa.
Tuore uutinen kuitenkin lämmittää: runsaan 21 000 asukkaan Pirkkala on jo viidettä kertaa peräkkäin voittanut Suomen elinvoimaisimman kunnan tittelin.
IS kävi paikalla ja huomasi, ettei insinööritoimisto WSP Finlandin laatiman Alueiden tutkimus 2025 -raportin tulos yllätä ketään – eikä aiheuta vastaväitteitä.
– Täällä on turvallista, rauhallista, mukavaa, Behnaz Noori tiivistää.
Lue lisää: Tässä ovat Suomen elinvoimaisimmat kunnat – katso myös heikoimpien lista
Behnaz Noori tuli Pirkkalaan opiskelemaan ja tekemään töitä. Kuva: Timo Marttila
Afganistanista kotoisin oleva Noori on esimerkki muuttovoittokunnan nuorista tulijoista. Noori on asunut Pirkkalan keskustassa Suupassa pian viisi vuotta. Kotiovelta työpaikalle K-marketiin on noin sata metriä.
– Täällä kaikki asiat ovat ihan lähellä: apteekki, sairaala, kaupat. Mä tykkään Pirkkalasta.
Pirkkalan asukasluku kasvaa vuosittain noin 300:lla. Noori arvelee, että opiskelu houkuttelee nuoria kuntaan.
– Itse valmistuin lentokoneasentajan perustutkintoon täällä Pirkkalassa. Siksi muutin tänne.
Katso tästä miten oma kuntasi sijoittuu:
Linda Katajistolla on tunne, että tapahtumien määrä Pirkkalassa on kasvussa. Kuva: Timo Marttila
Lähihoitajana Pirkkalassa työskentelevä Linda Katajisto kiittää myös palveluita.
– Tämä on kasvava kunta, ja tänne tulee koko ajan jotain uutta. Tuntuu, että tapahtumienkin määrä on lisääntynyt. Suupan torillakin on toimintaa kaikenikäisille, Katajisto kehuu.
Katajisto nostaa esille noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Tampereen keskustan ja sen jatkuvat katutyöt, jotka eivät houkuttele liikkumaan yksityisautolla.
– Pirkkalasta on helppo mennä joka suuntaan. Täällä voi parkkeerata auton eikä tarvitse kiekkoa laittaa. Kävellen ja julkisellakin pääsee. Täällä on kaikki ehkä jopa vielä paremmin ja helpommin saatavilla. Ei tarvitse edes lähteä Tampereelle.
Roope Saarisen Batman-juliste ja muu omaisuus on lähdössä Tampereen puolelle – ehkä vain väliaikaisesti. Kuva: Timo Marttila
Pahaa sanaa Pirkkalasta ei keksi myöskään 26-vuotias Roope Saarinen, vaikka onkin juuri tekemässä muuttoa tyttöystävänsä kanssa Tampereelle.
Syntyperäisenä pirkkalalaisena Saarinen ei usko ratkaisun olevan lopullinen.
– Muutetaan väliaikaisesti Pyynikille. Mennään vähän katsomaan Tampereen meininkiä. Tullaan varmasti takaisin jossain vaiheessa, Saarinen veikkaa.
Miksipä ei. Syitä on monta.
– Pirkkalassa on turvallista ja todella mukavaa. Löytyy hyvin palveluita, on paljon urheilullista porukkaa ja yhteisöllistä toimintaa.
Susanna Niinivirta asuu Muuramen punaisen kunnantalon naapurissa. Kuva: Timo Marttila
34-vuotiaalla Susanna Niinivirralla on oma arvionsa Pirkkalan menestyksen syystä.
– Uskoisin, että lapsiperheet viihtyvät täällä hyvin. On hyvät koulut ja systeemit. Täällä myös rakennetaan paljon.
Niinivirta kehuu sitä, että kaikki on lähellä, niin luonto kuin Tamperekin.
– Täällä on tavallaan pienen kunnan tunne. Ei ole mikään suuri city vielä.
Niinivirta on asunut Pirkkalassa lapsesta asti.
– Oon käynyt tuolla kiertelemässä, mutta takaisin oon tullut.
Esna Tabell kehuu Pirkkalan tyyppejä. Kuva: Timo Marttila
Kotiseuturakkaus korostuu koko ikänsä Pirkkalassa asuneen Esna Tabellin, 52, puheessa.
– Täällä on hieno asua. Kaikki perusasiat on lähellä. Täällä on aina ollut hyvä henki päällä. Ihmiset ovat lämminhenkisiä, ja hyviä tyyppejä on paljon, Tabell iloitsee.
Tabell muistuttaa lisäksi kunnan upeasta historiasta. 1700-luvulla noin puolet nykyisestä Pirkanmaasta kuului Pirkkalan mahtipitäjään. Asutusta alueella oli jo 900-luvulla.
Suupantorin laidalla oleva Ville Jaanisoon veistos Pirkkalan ihminen (Homo Birkkalensis) on vahtinut paikallista elämää vuodesta 1998. Kuva: Timo Marttila
Elinvoimalla tarkoitetaan alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja kykyä sopeutua tulevaan. Kunnan talouden tila on yksi 21 mittarista.
Hyvää tulosta vertailussa ennakoi myös, jos väestö on nuorta, koulutettua ja hyvätuloista, jos työttömyys on matalalla ja jos kuntaan tehdään vaikkapa vihreitä investointeja.
Näissä asioissa Pirkkala pärjää mainiosti. Eikä pidä unohtaa Tampereen ratikkaa, jonka raiteita rakennetaan parhaillaan ensimmäistä kertaa naapurikunnan puolelle. Pirkkalan kauppakeskittymään Partolaan pääsee kisko-Nyssellä aikataulun mukaan syksyllä 2028.
Myös Tampere menestyi tutkimuksessa hyvin 16. sijallaan. Sen kehyskunnista ohi menivät kuitenkin Pirkkalan lisäksi myös Kangasala ja Nokia (jaettu 9. sija). Ylöjärvi ylsi Tampereen kanssa tasoihin.
Huonoimmin sijoittui pohjoissavolainen Rautavaara.