Näin Suomelle kävisi, jos joudumme EU:n tarkkailuluokalle

EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen on lähinnä maineriski, mutta vaaroja riittää silti, kirjoittaa politiikan toimittaja Joakim Kullas.

Tänään klo 8:33

Riikka Purran mukaan Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle. EPA/OLIVIER HOSLET

Suomen joutuminen EU:n tarkkailuluokalle näyttää tällä hetkellä erittäin todennäköiseltä.

Asiasta kertoi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) eduskunnassa tiistaina.

– Kuitenkin, kuten olen jo hyvän tovin varoittanut, on syytä varautua siihen, että Suomi joutuu liiallisen alijäämän menettelyyn heti alkuvuonna. Tämä näyttää lukujen perusteella täysin selvältä, Purra sanoi.

Purra viittasi komission maanantaina julkaisemaan talousennusteeseen, jonka luvut ovat Suomen osalta karuja. Komissio ennustaa Suomelle 4,5 prosentin alijäämää vuodelle 2025. Vuonna 2026 alijäämä laskisi neljään prosenttiin ja vuonna 2027 3,9 prosenttiin.

Mikäli EU-jäsenmaan julkisen talouden alijäämä ylittää 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, riski alijäämämenettelyyn joutumisesta kasvaa. Komissio voi antaa ylitykset anteeksi, jos ne katsotaan väliaikaisiksi ja ylitykselle on olemassa perusteltu syy.

EU:n budjettisääntöjen mukaan alijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia bkt:stä.

Esimerkiksi kesäkuussa tulilinjalla olivat Suomi ja Itävalta, mutta vain Itävalta joutui tuolloin alijäämämenettelyyn. Syynä oli se, että komissio arvioi Suomen noudattavan suositeltua nettomenojen enimmäiskasvua, kun huomioon otettiin puolustusmenoja koskeva jousto.

Riski alijäämämenettelylle oli jo kesällä huomattava, koska Suomen alijäämä on ylittänyt kolme prosenttia jo vuonna 2024 ja on pysynyt korkealla sen jälkeen.

Suomi on saanut komissiolta luvan nostaa puolustusmenoja 1,5 prosenttia ilman, että joutuu ongelmiin EU:n budjettisääntöjen kanssa.

Purra sanoi tiistaina eduskunnassa, että puolustusmenot eivät selitä alijäämää, vaan kyse on tulopohjan heikosta kehityksestä suhteessa esimerkiksi nopeasti kasvaviin sote-menoihin. Jos komissio näkee asian samalla tavalla, Suomea odottaa EU:n tarkkailuluokka.

On syytä huomata, että esimerkiksi Belgia joutui alijäämämenettelyyn vuonna 2024 siksi, että sen alijäämä vuonna 2023 oli 4,4 prosenttia. Myös Suomi teki alijäämää 4,4 prosenttia vuonna 2024, ja tänä vuonna sen ennustetaan kohoavan 4,5 prosenttiin.

Komissio antaa ensi viikolla esityksensä maista, jotka alijäämämenettelyyn joutuvat. Lopullisen päätöksen asiasta ja tarvittavan sopeutuksen määrästä tekee EU-maiden valtiovarainministereistä koostuva talous- ja raha-asioiden neuvosto eli Ecofin. Se kokoontuu seuraavan kerran joulukuun 12. päivänä.

Mitä alijäämämenettelyyn joutuminen sitten konkreettisesti tarkoittaisi Suomelle? Vastaus on, että ei juuri mitään dramaattista.

Komissio ei sanele, mistä pitää leikata tai mitä veroja pitää nostaa. Tämä pysyy jäsenmaan omassa harkinnassa. Suomelle annettaisiin kuitenkin aikataulu, jonka sisällä sopeutus pitää tehdä. Sopeuttamisen toteutuksesta pitäisi tehdä päätös puolen vuoden sisällä.

Jos sopeutus ei pure, komissio voi antaa uusia tavoitteita ja kehottaa tekemään lisätoimia.

Mikäli jäsenmaa jättää sopeutuksen tekemättä, komissio voi määrätä sen tekemään korottoman talletuksen, joka voidaan myöhemmin muuttaa sakoksi. Uusissa EU:n budjettisäännöissä sanktion kokoa on pienennetty, jotta sen käyttäminen olisi helpompaa.

Toistaiseksi sanktiota ei ole käytetty, mikä on rapauttanut budjettisääntöjen uskottavuutta.

Käytännössä alijäämämenettelyssä on kyse maineriskistä, joka voi heijastua Suomen valtiovelan hintoihin. Alijäämämenettelyssä oleva maa voi joutua maksamaan liikkeelle laskemistaan joukkovelkakirjoista korkeampaa korkoa.

Toki markkinat reagoivat yleensä alijäämämenettelyä tai luottoluokituksen laskua nopeammin. Toistaiseksi Suomen valtion 10-vuotisessa korossa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Tiistaina korko noteerattiin noin kolmen prosentin tuntumassa, missä se on pysynyt jo pidempään.

Toisaalta markkinoiden luottamuksen rapautuessa Suomen kykyyn selviytyä veloistaan muutokset voivat tapahtua nopeasti ja yllättäen. Tilannetta ei auta se, että luottoluokittaja Fitch laski heinäkuussa Suomen valtion velan luottoluokituksen AA+:sta pykälää matalampaan AA:han.

Lähiaikoina selviää, mitä Suomelle käy ja mikä on markkinoiden reaktio.