Korkeasaaren karhut eivät onnistuneet murtautumaan karhuvarmoiksi tehtyihin roska-astioihin. Luonnonvaraiset roskiksilla vierailleet karhut ammuttiin ennen testejä.
Avaa kuvien katselu
Karhunaaras testaa murtovarmaa roskista Korkeasaaressa. Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaari
Riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholmin karhuvarmoja roska-astioita päästään testaamaan asianosaisilla seuraavan kerran ensi keväänä. Karhut ovat vetäytyneet talviunille, jotka jatkuvat jopa puoli vuotta.
Karhut ovat hyvin voimakkaita eläimiä, jotka etsivät ruokansa monista lähteistä. Hajujen perusteella ne voivat päätyä aukomaan roska-astioita.
Karhujen pihavierailuja pyritään ehkäisemään erityisillä tarkoitukseen kehitetyillä murtovarmoilla roskiksilla, joista saatiin kokemuksia eläinpuisto Korkeasaaren kahden naaraskarhun käsittelyssä. Tulokset ovat hyviä, sanoo Suomen riistakeskuksen suunnittelija Kai-Eerik Nyholm.
– Karhut yrittivät sinnikkäästi päästä herkkujen kimppuun, mutta kumpikaan ei onnistunut avaamaan astioiden kansia. Kevyt astia vääntyi testissä, mutta kansi pysyi kiinni, hän kertoo.
Astioita oli tarkoitus testata myös roska-astioita tonkimaan tulevilla luonnonvaraisilla karhuilla kesän aikana, mutta nämä karhut ammuttiin ennen testejä vahinkoperusteisilla kaatoluvilla.
Kesän 2025 aikana Suomessa kaadettiin seitsemän karhua vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla.
Karhut etsivät ruokaa roska-astioista ja lintujen ruokintapaikoilta. Nyholm varoitti jo varhain keväällä, että talipallot voivat tuodat karhut pihoille. Näin kävikin esimerkiksi Pohjois-Karjalan Outokummussa.
Kiteellä poliisi varoitti, että karhuja oli ruokittu tahallisesti. Karhujen otteita kestävien roskisten testejä jatketaan tulevina vuosina.
Sekä Suomessa että maailmalla karhujen aiheuttamat ongelmat johtuvat usein siitä, että ne löytävät ruokaa ihmisten läheltä.
– Tärkein keino estää karhujen pihavierailut on pitää piha siistinä ja huolehtia, ettei karhuille sopivaa ravintoa ole helposti saatavilla, Nyholm muistuttaa.