Suomessa vierailevan varapääsihteerin mukaan Natossa sotilaskomentajat päättävät, missä tilanteessa ilmatilaa loukkaava sotilaskone voitaisiin ampua alas.
Avaa kuvien katselu
Naton varapääsihteeri Radmila Shekerinska kävi päivän mittaisella vierailulla Helsingissä 12. marraskuuta. Kuva: Jukka Lehto / Yle
Juttu tiivistettynä
- Naton varapääsihteeri Radmila Shekerinska sanoo, että liittouma on entistä valmiimpi Venäjän droonien torjuntaan.
- Nato perusti Itäisen vartion operaatio Eastern Sentryn vahvistaakseen itälaidan puolustusta Venäjän uhkaa vastaan.
- Shekerinska korostaa, että Naton sotilaskomentajilla on vapaus päättää voimankäytöstä uhkien torjunnassa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Sotilasliitto Naton varapääsihteeri Radmila Shekerinska sanoo, että Nato on nyt entistä valmiimpi Venäjän droonien torjuntaan.
– Emme halua antaa venäläisille kaikkea tietoa etukäteen. Mutta on selvää, että pelotteemme on toiminut, Shekerinska sanoo.
Shekerinska kävi keskiviikkona pikavisiitillä Suomessa.
Venäjän lentokoneet ja droonit ovat työllistäneet Natoa viime kuukausina. Nato perusti tasan kaksi kuukautta sitten operaatio Eastern Sentryn eli Itäisen vartion vahvistamaan liittouman itälaidan puolustusta.
Operaatio oli Naton vastaus Venäjälle, joka oli lennättänyt 19 droonia syvälle Puolan ilmatilaan. Naton hävittäjät ampuivat drooneista alas neljä.
Nyt Nato on Shekerinskan mukaansa parantanut tilannekuvaansa ja kykyään vastata vastaavanlaisiin tilanteisiin. Etenkin Puolaan on tuotu lentokalustoa ja sotilaita muista Nato-maista.
Tarkoitus on myös ottaa käyttöön uutta teknologiaa, jotta drooniuhkan torjuminen olisi halvempaa. Puolan tapauksessa Nato käytti halpojen droonien pudottamiseen kalliita F-35- ja F-16-hävittäjiä ja ohjuksia.
– Haluamme löytää uusia tapoja välttää tällaiset ilmatilaloukkaukset, Shekerinska sanoo.
Varapääsihteeri on Natossa pääsihteeri Mark Rutten varahenkilö ja oikea käsi, joka puhuu liittokunnan äänellä. Pohjoismakedonialainen Shekerinska on toiminut tehtävässä joulukuusta 2024.
Eastern Sentry -operaatio kattaa hänen mukaansa myös Suomen itärajan, vaikka Nato-maat eivät olekaan tuoneet tänne esimerkiksi lentokalustoa.
Voidaanko venäläiskone pudottaa?
Suomalaiset Hornet-hävittäjät kävivät syyskuussa tunnistamassa kolme aseistettua venäläistä MiG-31-hävittäjää, jotka loukkasivat Viron ilmatilaa.
Sanomalehti Financial Timesin mukaan Natossa on tapauksen jälkeen keskusteltu siitä, pitäisikö voimankäyttösääntöjä muuttaa siten, että Naton ilmatilaa loukkaavia venäläisiä koneita vastaan voitaisiin jatkossa avata tuli.
Shekerinskan mukaan Naton sotilaskomentajilla pitää olla vapaat kädet.
– Vastustajillamme ja vihollisillamme ei pitäisi olla epäilystä siitä, että meillä on keinot suojella itseämme. Käytämme niitä, jos Saceur (Naton Euroopan-joukkojen komentaja) katsoo sen tarpeelliseksi, Shekerinska sanoo.
Eli komentaja päättää, ammutaanko kone alas vai ei?
– Hänen tehtävänsä on arvioida, mikä on uhkan taso, ja millä tavalla uhka neutralisoidaan.
Onko alasampuminen vaihtoehto?
– Kysymys on, miten estämme vastustajiamme saamasta etua ja vaarantamasta meitä. Tavoitteemme on välttää vahingot maillemme, liittolaisillemme ja kansalaisillemme. Meillä on siihen keinot ja tahto. Mutta meidän ei pitäisi kyseenalaistaa sotilaskomentajien päätöksiä, koska nämä asiat on annettu heidän valtaansa, Shekerinska sanoo.
Tunnistamattomat droonit uusi riesa
Nato-maiden viimeaikainen päänsärky ovat olleet tunnistamattomat droonit, joita on havaittu lentokenttien lähellä. Viime viikolla Brysselin lentokentän lentoliikenne jouduttiin keskeyttämään droonihavaintojen takia.
Naton päämaja sijaitsee kentän naapurissa. Drooneja nähtiin myös belgialaisen Nato-lentotukikohdan lähistöllä.
– Tämä on hyvin korkealla tärkeysjärjestyksessämme. Tästä on puhuttu useasti Natossa, Shekerinska sanoo.
Hänen mukaansa Nato-maat jakavat nyt toisilleen välineitä ja teknologiaa droonien torjumiseen. Nato myös testaa yritysten tuottamia uusia ja teknisesti edistyneempiä ratkaisuja.
Droonien torjuntatekniikkaa käytetään niin siviili-ilmailun turvaamiseen kuin itärajan vahvistamiseen osana Eastern Sentry -operaatiota.
Radmila Shekerinska on Pohjois-Makedonian entinen puolustusministeri. Hän osallistui Suomen-vierailullaan Naton Arctic Space -foorumiin ja Pohjoismaiden puolustusministerien tapaamiseen.
