Metan huijauksista saamat tuotot ovat suurempia kuin mitkään sakot, jotka yhtiö voi saada, kertoo Reuters.
Elokuussa Facebook esitti mainosta, jossa presidentti Alexander Stubbista tehty videoväärennös houkutteli sijoittamaan kryptovaluuttahuijaukseen.
Facebookin, Instagramin, WhatsAppin ja Threadsin omistava Meta tienaa miljardeja myymällä mainoksia huijareille.
Vaikka palveluiden käyttäjät menettävät rahaa ja tietojaan, huijausten alustana toimiminen on Metalle erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Reutersin mukaan 10 prosenttia Metan liikevaihdosta tulee mainoksista, jotka ovat joko huijauksia tai laittomien tai muulla tavoin kiellettyjen tuotteiden markkinointia.
Reutersin käsiinsä saamien Metan omien sisäisten arvioiden mukaan huijausmainosten tuotoksi laskettiin 16 miljardia dollaria (14 miljardia euroa) vuodessa. Laskelmat tehtiin vuoden 2024 lopulla.
Meta estää mainokset palveluissaan ainoastaan silloin, jos se arvioi niiden petosriskin olevan 95 prosenttia. Jos mainosta pidetään todennäköisesti huijauksena, mutta huijauksen todennäköisyys on silti alle 95 %, Meta perii mainostajalta tavallista isomman hinnan. Tarkoituksena on tehdä mainostaminen vähemmän houkuttelevaksi, mutta samalla yhtiö hyötyy merkittävästi rahallisesti, Reutersin käsiinsä saamat asiakirjat paljastavat.
Nettijätit ovat toistuvasti olleet EU:n sääntelijöiden tarkkailussa. Yhtiö on kuitenkin arvioinut, että sen sääntelijöiltä mahdollisesti saamat sakot ovat pienemmät kuin huijausmainoksista saadut tuotot. Meta on ennakoinut saamiensa sakon määräksi noin miljardi dollaria eli murto-osan huijausmainoksista saamistaan tuotoista.
Asiaa Reutersille kommentoineen Metan edustajan Andy Stonen mukaan uutistoimiston näkemät asiakirjat ”ovat vain osa totuutta ja antavat väärän kuvan Metan suhteutumisesta petoksiin”. Hänen mukaansa Meta tekee aktiivista petostorjuntaa.
Ilta-Sanomat ilmiantoi vuonna 2024 kymmenen päivänselvää huijausta Facebookissa. Palvelun mukaan kaikki niistä asiallisen mainoksen kriteerit.
IS riitautti jokaisen Metan päätöksen ja pyysi jatkokäsittelyä. Niistä kahdeksan todettiin edelleen asiallisiksi ja jäljelle jääneet kaksi jäivät limboon, eikä niihin tullut kannanottoa.
IS:n näkemissä mainoksissa on muun muassa sijoitushuijauksia, pyramidihuijauksia sekä yrityksiä saada ihmisiä lataamaan haittaohjelmia.
Viime vuonna Facebookissa alkoi yleistyä huijaustyyppi, jossa huijattuja huijataan uudelleen. Mainoksissa tarjotaan lakiapua sijoitushuijauksissa rahansa menettäneille. Todellisuudessa kyseessä on vain uusi petos, jossa uhrin on maksettava lakiavusta, jota ei koskaan tule.
Tätä nykyä etenkin videoväärennökset ovat verkkorikollisten suosiossa. Kuluvalla viikolla Facebook näytti mainosta, jossa Ylen uutisankkuri Piia Pasanen kertoi videoväärennöksessä ”Veikkauksen nettikasinon” suosiosta. Mainoksen tarkoitus oli saada ihmiset lataamaan puhelimeensa haittaohjelma.