Vähälumiset alkutalvet uhkaavat metsäjänisten kantaa etenkin Etelä-Suomessa. Myös Lapissa valkoinen turkki vaikeuttaa eläinten elämää.
Rovaniemen keskustan laitamilla valkoiset metsäjänikset pistivät silmään selkeästi vielä marraskuun alussa. Lunta ja suojavärin toimimista ne joutuivat odottamaan vielä pari viikkoa. Video: Juuso Stoor / Yle
Juttu tiivistettynä
- Metsäjäniksille lumettomat talvet aiheuttavat haasteita ja stressiä.
- Talviturkin vaihto ei riipu lumen määrästä vaan päivän pituudesta.
- Ilmastonmuutos pakottaa metsäjäniksen ja riekon siirtymään pohjoisemmaksi.
- Lumettoman ajan valkoinen talviturkki näkyy saaliskuolleisuudessa ja kilpailussa rusakkoja vastaan.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Vitivalkoinen pitkäkorva erottuu selvästi vasten tummaa loppusyksyn maastoa. Suojaväri kaipaisi lunta, mutta sitä ei vielä ole. Metsäjäniksen biologia ei tästä kuitenkaan välitä.
– Talviturkin tai -höyhenten vaihtumista säätelee hormonaalinen kello, jota ohjaa päivän pituus eli valon määrä, kertoo Itä-Suomen yliopiston molekyylibiologian ja genetiikan professori Jaakko Pohjoismäki.
Maaston värillä tai lumisuudella ei ole siis vaikutusta asiaan.
Talviturkista voi tulla rasite, mikäli lumipeitteen aika jää lyhyeksi. Sama kuvio toistuu keväällä, jolloin lumet sulavat ennen kuin eläimet ehtivät luopua talvikarvoistaan.
Tähän eläimet törmäävät yhä useammin myös pohjoisessa.
Esimerkiksi Rovaniemellä lunta saatiin kunnolla vasta marraskuun puolivälissä, mutta valkoisia jäniksiä maastossa näkyi jo lokakuun loppupuolella.
– Kyllä jäniksetkin ymmärtävät sen, että ne ovat huomattavan uhan alla. Se on niille stressaavaa aikaa, Pohjoismäki sanoo.
Etelän ja pohjoisen eläinpopulaatioiden perimän määrittelemä päivän pituus vaihtelee runsaasti. Leutonevat ja vähälumiset talvet ovat jo pakottaneet esimerkiksi metsäjäniksen ja riekon muuttamaan levinneisyysaluettaan pohjoisemmaksi.
Tummempi turkki olisi periaatteessa mahdollinen
Eläimet eivät pysy nopeasti muuttuvan ilmaston perässä, kertoo arktiseen ja kaupunkiympäristöön perehtynyt eläintieteilijä, Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Riku Lumiaro.
– Meilläkin voi olla 50 vuoden päästä Unkarin ilmasto. Minkään eläimen genetiikka ei voi muuttua tätä tahtia.
Sen sijaan metsäjäniksen alalajeihin kuuluvat irlanninjänis ja Etelä-Skandinaviassa elävä nummijänis ovat sopeutuneet ja vuosisatojen saatossa kehittäneet keinon, jolla pärjätä myös lumettomassa talvessa: niiden paksu talviturkki on valkoisen sijasta sinisenharmaa.
Avaa kuvien katselu
Professori Jaakko Pohjoismäki kehottaa myötätuntoon huutomerkkinä paistavien valkoisten eläinten kanssa: ”Niillä on käynnissä stressaavat ajat.” Kuva: Itä-Suomen Yliopisto / Niko Jouhkimainen
Professori Jaakko Pohjoismäki uskoo, että myös suomalainen metsäjänis voisi periaatteessa kehittää talvikarvansa väriä.
– Suomen jäniksissä pitäisi syntyä sama tumman talviturkin aiheuttava geeni, jonka pitäisi kulkea koko populaation läpi yleistyäkseen. Tämä veisi kuitenkin jopa tuhansia vuosia.
Pohjoismäen mukaan voisi olla mahdollista kokeilla risteytymistä sinertävän karvageenin leviämiseksi.
– En kuitenkaan ehdota sitä. Alalajien siirrot kun eivät oikein kestä eettistä tarkastelua, professori sanoo ja naurahtaa.
Talviväri lisää saaliskuolleisuutta ja kilpailua
Väärän värinen turkki lisää huomattavasti saaliskuolleisuutta: suojaväri toimii vain, jos se oikeasti kätkee pedoilta.
Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu selkeitä saaliiden ja petojen syklejä, jotka olisivat kytköksissä vähälumisuuteen. Pohjois-Amerikassa tällaista näkyy esimerkiksi ilveksellä ja lumikenkäjäniksellä.
Riekon tapaan myös metsäjänis katoaa Etelä-Suomesta lähivuosikymmenien aikana. Viimeisen 50 vuoden aikana jäniskanta on etelässä vähentynyt neljännekseen aiemmasta, muussakin maassa pudonnut puoleen.
Avaa kuvien katselu
Suomessa myös riekko on kärsinyt lumettomuudesta. Riekon elinympäristö siirtyy jatkuvasti pohjoisemmaksi lumen perässä, mutta silti se on talvipuvussaan helppo saalis petoeläimelle ja metsästäjille. Kuva: Timo Helle
Suomessa metsäjänistä uhkaa lumenpuutteen lisäksi rusakon menestyminen. Rusakon talvikarva on vaalea harmaanruskea, joka toimii hyvin esimerkiksi vähälumisessa maatalousympäristössä. Avoimen maan lajina se ei kuitenkaan voi levittäytyä täysin pohjoisen ja idän metsämaille.
Pohjoismäki ja Lumiaro uskovat, että etelästä metsäjänis menetetään, mutta koko Suomesta se ei poistu.
– Metsäjänis on lumen lapsi, se pärjää lumessa täydellisesti. Rusakko ei pysty tähän, joten pohjoisessa jänis säilyy ilmastonmuutoksesta huolimatta, Lumiaro kiteyttää.
Suomen luonnonvaraiset eläimet ja linnut, jotka vaihtavat eriväriseen talviturkkiin
Valkoinen karvapeite: metsäjänis, naali, kärppä, lumikko
Valkoinen höyhenpuku: riekko, kiiruna
Vaaleampi talviturkki: rusakko (harmaanbeige), orava (harmaa)