Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mielestä sodan uhka täytyy ottaa huomioon, vaikka viikonlopun rataiskut Puolassa eivät ole täysin poikkeuksellisia.

Räjähde vaurioitti ratakiskoja Puolassa sunnuntaina. Selvityksen mukaan epäillyt tekijät linkittyvät Venäjään. AOP/EPA

Venäjä kohdistaa Puolaan erityistoimia, mikä näkyy viikonlopun rataiskuissa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko arvio.

Puolan rautateillä tapahtui viikonloppuna räjähdys, joka vaurioitti kiskoja. Erillisessä tapauksessa juna koetettiin suistaa raiteiltaan kiskoille asetetun esteen avulla. Kukaan ei loukkaantunut, mutta Puolan sisäministeriön tiedottaja Jacek Dobrzyński kuvaili iskuja idän tehtailemiksi terrori-iskuiksi. Keskiviikkona hän kertoi medialle, että ensimmäiset epäillyt on jo pidätetty.

Myös Puolan pääministeri Donald Tusk on kertonut viranomaisselvityksen viittaavan siihen, että junaiskujen takana on Venäjän salainen palvelu.

– Yleensä ihmiset mieltävät terrorismiksi sellaiset teot, joissa tapetaan ihmisiä tai yritetään tappaa ihmisiä, mutta kyllä tällaiset sabotaasiteot voidaan tulkita lain puitteessa myös terrorismiksi, Tammikko sanoo.

Rataiskut olisivat voineet aiheuttaa loukkaantumisia tai jopa kuolemia, mikä lisää niiden roolia pelon lietsomisessa.

Ne eivät kuitenkaan ole ensimmäiset Puolaan ja Itä-Eurooppaan kohdistuneet suoran toiminnan iskut, Tammikko muistuttaa. Sabotaasi on osa Venäjän hybridivaikuttamista.

– Toisaalta aina pitää ottaa huomioon se mahdollisuus, että Venäjä tekee valmisteluja kauemmas tulevaisuuteen, hän sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko sanoo, että tämän kaltaisessa tilanteessa sabotaasia voi kutsua hybridivaikuttamiseksi tai terrorismiksi. Terrorismirikostutkinnassa viranomaisilla on kuitenkin enemmän toimintavalmiuksia. Ulkopoliittinen instituutti

Uhkakuva huomioitava

Puolan puolustusvoimien komentaja, kenraali Wiesław Kukuła nimitti puolalaisen median haastattelussa meneillään olevaa hybridisotaa avoimen sodan esivaiheeksi. Hänen mukaansa vastaava toiminta on aiemmin edeltänyt avoimeksi sodaksi muuttuneita konflikteja. Hän kuitenkin painotti, että jatko riippuu siitä, miten Venäjän toimiin reagoidaan Puolassa, EU:ssa ja Natossa.

Tammikko muistuttaa, että Venäjän hallinto nojaa vahvasti ulkoisen uhan mielikuvaan, minkä takia on mahdollista, että se petaa kenttää sodan laajentamiselle, jos konflikti Ukrainassa jäähtyy.

– Kyllä tällainen uhkakuva pitää ihan realistisesti ottaa huomioon.

Puolan puolustusvoimien komentaja, kenraali Wiesław Kukułan mukaan hybridisota on avoimen sodan esivaihe. EPA/AOP

Venäjän vaikuttamisen päätarkoitus näyttää kuitenkin olevan Ukrainalle annettavan tuen heikentäminen, hän arvioi.

Kun valtio joutuu keskittymään omaan puolustukseensa, sen resurssit auttaa muita ovat pienemmät. Lisäksi Puolan ratasabotaasit tehtiin osuudelle, jota käytetään Ukrainaan vietävien avustuksien kuljettamiseen.

Erityistoiminnan kohde

Selvitysten mukaan Venäjä on hyödyntänyt järjestäytynyttä rikollisuutta tai rahaa tarvitsevia pikkurikollisia Itä-Eurooppaan kohdistuneissa sabotaasi-iskuissa. Nämä tekevät iskut ilman, että Venäjän salainen palvelu sotkee käsiään. Rikolliset eivät itsekään välttämättä tiedä iskun alkuperäistä tilaajaa.

Toukokuussa Puolassa poltetun ostoskeskuksen tutkinnassa päädyttiin siihen, että iskun taustalla oli Venäjällä asuva henkilö. Myös Liettuan epäiltyjen Ikea-polttajien uskottiin olevan Venäjän sotilastiedustelun palkkaamia. Ikea sytytettiin tuleen Vilnassa keväällä 2024.

Vaikka Suomessakin on havaittu hybridivaikuttamista, fyysiset iskut ovat painottuneet Puolaan ja Itä-Eurooppaan.

– Rautatieiskut kuulostaisivat olevan loogisesti samassa jatkumossa. Puola on nyt erityistoiminnan kohteena.

Tammikko arvelee, että Venäjä kohtelee Suomea eri tavoin, sillä se pitää Itä-Euroopan maita merkittävämpinä vaikuttamiskohteina. Kenties niiden koetaan kuuluvan vahvemmin Venäjän vaikutuspiiriin Neuvostoliiton ja Itäblokin maiden historian takia.

Puola on luonnehtinut iskuja terrori-iskuksi. EPA/AOP