VTV ei halunnut raportillaan kritisoida rahankäytön kohteita, vaan enemmänkin sitä, että koronakriisin jälkeisinä vuosina ei onnistuttu palaamaan normaaliin talouspolitiikkaan.
Avaa kuvien katselu
Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kuntien tukeminen oli tarpeen koronakriisin aikana. Vanhanen kuvattuna Ylen Ykkösaamun haastattelussa 18.10.2025. Kuva: Derrick Frilund / Yle
Ylen A-studiossa löytyi tukea Sanna Marinin (sd.) hallituksen rahankäytölle ja niiden kohteille koronakriisin aikana. Erityisesti kuntien tukemista pidettiin tärkeänä varotoimena.
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV kritisoi rahankäytön kohteiden sijaan sitä, että koronakriisin jälkeisinä vuosina ei onnistuttu palaamaan normaaliin talouspolitiikkaan.
VTV julkaisi keskiviikkona raportin, jonka mukaan budjettirahaa kulutettiin joka koronavuonna keskimäärin 10 miljardia enemmän kuin hallitus oli ennen pandemian puhkeamista suunnitellut.
Pysyvät menolisäykset kohdentuivat myös muualle kuin koronakriisin hoitoon.
Mihin rahat menivät?
VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kertoi, että budjetista meni rahaa koronan lisäksi muun muassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien alijäämäisen kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin.
Sen lisäksi rahaa meni puolustusmenoihin, mutta se oli Kangasrääsiön mukaan ymmärrettävää Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.
– Mehän ei kritisoida sitä, mihin rahaa kohdennettiin, vaan enemmän sitä, että kuinka korkealle se menotaso nousi ja sitten ei palattu menokehyksiin, Kangasrääsiö selvittää ja viittaa VTV:n raporttiin.
Kangasrääsiön mukaan raportin tarkoitus on keskittyä siihen, mitä koronakriisin alkuvaiheen jälkeen tapahtui. Kriisitilanteessa määrärahojen kasvattaminen on poliittisesti helpompaa, kertoo raportti.
Raportin mukaan keskeinen oppi on, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee jatkossa rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa.
Koronatoimiin ja turvallisuussatsauksiin käytetyistä miljardeista vallitsi eduskunnassa lähes yksimielisyys. Sen takana olivat myös silloiset oppositiopuolueet, nykyiset hallituspuolueet kokoomus, perussuomalaiset ja KD.
Marinin hallitus ei myöskään ole yksin vastuussa valtion velkaantumisesta. Valtio on velkaantunut myös muiden hallitusten aikana ainakin vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien.
Mutta Marinin hallitukselta periytyi pelkästään lainanhoitomenoja 3,5 miljardia euroa seuraavalle hallitukselle.
Kuntien tukeminen oli perusteltua?
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan oli perusteltua tukea yrityksiä ja kuntia.
– Vuoden 2020 keväällä kaikki keskeiset ennustelaitokset sekä Suomessa ja ulkomailla ennusti finanssikriisin suuruista talouden romahtamista ja konkurssiaaltoa. Pörssikurssit tipahtivat lyhyessä ajassa 40 prosenttia ja silloin pelättiin todella pahinta, Uusitalo kertoo.
Uusitalon mukaan normaaliin budjettiin palaaminen olisi jälkiviisaasti onnistunut vain lyhyeksi ajaksi ennen uutta kriisiä, Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Koronakriisiaikana valtiovarainministerinä toiminut keskustan Matti Vanhanen puolestaan muistuttaa, että kun Venäjän aloittama sota alkoi, niin jäi näkemättä mitä olisi tapahtunut ilman sitä sotaa.
– Minusta on kuitenkin hyvä, että raportti on tehty, Vanhanen sanoo, ja muistuttaa että lähtökohdat todellakin ennustivat rajua talouskriisiä, joka olisi tullut koronan aiheuttaman terveyskriisin rinnalle.
Vanhasen mukaan kunnat tarvitsivat tukea pitkän alijäämän jälkeen, koska korona rassasi kuntienkin toimintaa hyvin paljon.
– Haluttiin varmistaa asukkaiden kannalta olennaisten peruspalvelujen järjestäminen, Vanhanen sanoo.
Sosiaali- ja terveystoimi kuului kunnille vuoteen 2023 saakka. Vanhanen näpäyttää arvostelijoita sanomalla, että jos kuntatalouteen tehtyjä panostuksia ei olisi pitänyt tehdä, niin onko nykyinen hallitus vetänyt niitä pois.
– Ne voidaan peruuttaa minä päivänä hyvänsä, jos siihen on poliittista kykyä olemassa.
Vanhasen mukaan nykyisessä tilanteessa valtiotaloudessa päähuomio pitää kohdistaa kasvuun.
– Pelkillä saksilla ei tätä kymmenen miljardin vajetta kurota, on välttämätöntä saada aikaan riittävä talouskasvu, jonka kautta syntyy tuloja alijäämän kaventamiseksi. Siinä on urakkaa seuraavalle kaudelle, Vanhanen toteaa.
