Tähän asti Suomi on jättänyt sotilaiden osallistumisen muiden harteille. Pääministeri Orpo sanoi tänään, ettei hallituksella ole vielä kantaa turvatakuisiin.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Stubb saapui Valkoiseen taloon 18.8. tapaamaan Euroopan johtajien kanssa Yhdysvaltain ja Ukrainan presidenttiä. Euroopan maat yrittävät saada selville Yhdysvaltojen kannan Ukrainan turvatakuisiin. Kuva: Mandel Ngan / AFP
Suomi joutunee muuttamaan nihkeää kantansa Ukrainan turvatakuisiin osallistumiseen.
Ylen lähteen mukaan myös Suomella on edessä osallistuminen Ukrainan turvatakuisiin, jos Yhdysvallat tulee mukaan takaamaan Ukrainan rauhaa.
Se tarkoittaisi mahdollisesti sotilaiden tai asevoimien lähettämistä Ukrainaan, jos tulitauko alkaa.
Euroopan johtajia, myös Suomen presidentti Alexander Stubb, on parhaillaan tapaamassa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia sekä Ukrainan presidenttiä Volodymir Zelenskyiä Washingtonissa.
Euroopan maat yrittävät saada selvää, mikä on Yhdysvaltain suhtautuminen turvatakuisiin Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskusteluiden jälkeen. Yhdysvallat ei ole halunnut osallistua turvatakuisiin, mutta viime päivinä Trump on antanut ymmärtää kannan muuttuneen.
Turvatakuista puhuttaessa tarkoitetaan, että länsimaat sitoutuvat tukemaan Ukrainaa mahdollisen tulitauon tai rauhan aikana niin, että taistelut eivät käynnistyisi uudelleen. Tuki voisi olla esimerkiksi aseiden tarjoamista tai sotilaiden lähettämistä. Euroopan maat ovat suunnitelleet mahdollista operaatiota keväästä alkaen.
Euroopan maat lähettäisivät niin sanottuja pelotejoukkoja esimerkiksi strategisiin kohteisiin, jolloin Venäjän olisi varottava länsisotilaiden asemia. Useat Euroopan maat, kuten Ranska, Britannia, Baltian maat ja esimerkiksi Ruotsi ovat jo kertoneet valmiudestaan osallistua tai lähettää sotilaita.
Tulitaukoa olisi myös monitoroitava eli tarkkailtava monikansallisin joukoin.
Jos Ukrainaan saadaan varsinainen rauha, sitä voitaisiin valvoa rauhanturvaoperaatiolla. Se vaatisi kymmeniä tuhansia sotilaita, eikä sitä ole vielä suunniteltu.
Suomen kanta tähän asti: sotilaita ei lähde
Tähän asti Suomi pitänyt turvatakuita tarpeellisina, mutta jättänyt ainakin sotilaiden osallistumisen muiden harteille.
Presidentti ja hallitus ovat vedonneet siihen, että Suomella on 1300 kilometriä Venäjän ja Naton välistä rajaa valvottavanaan. Suomi on mielellään tuonut esiin myös sen, että Euroopan suurin ja kokenein armeija on Ukrainalla, jonka ensisijainen tehtävä on puolustaa Ukrainan rajaa.
Yksi syy nihkeään kantaan on ollut pelko siitä, että suomalaisten näkyvä osallistuminen Ukrainassa voisi ärsyttää rajanaapuri Venäjää.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tänään, ettei hallituksella ole vielä kantaa turvatakuisiin.
Viime keväänä hallitus linjasi, että Suomi ei lähetä sotilaita Ukrainan maaperälle. Orpo kuitenkin korosti ettei missään tapauksessa halua antaa kuvaa, etteikö Suomi osallistuisi operaatioon. Orpo sanoi, että turvatakuuoperaatiossa tarvitaan myös länsimaiden sotilaita Ukrainan maaperällä. Orpo piti mahdollisena esimerkiksi koulutustehtäviä.
Ulkoministeri Elina Valtonen taas sanoi, että vielä ei ole ajankohtaista keskustella siitä, lähettääkö Suomi sotilaita Ukrainaan.
Ylen lähteen mukaan Yhdysvaltain osallistuminen muuttaisi asetelmaa. Silloin tilannetta olisi arvioitava Euroopan pelotteen kannalta ja myös Suomen olisi tehtävä uusi ratkaisu.
Käytännössä se lisäisi painetta, että Suomikaan ei voi jättäytyä pois operaatiosta tai sulkea pois myöskään sotilaiden lähettämistä.
Petteri Orpo arvioi 18.8. Suomen osallistumista Ukrainan turvatakuisiin.