Juttu tiivistettynä
- YK:n ilmastokokouksessa Belémissä yli 80 maata vaatii fossiilisista polttoaineista irtautumista.
- Aloite sai alkunsa Dubain ilmastokokouksesta, jossa sovittiin ensimmäistä kertaa fossiilisten polttoaineiden lopettamisesta.
- Mukana on maita eri mantereilta, myös öljyvaltioita, mikä on rohkaiseva merkki fossiilisten polttoaineiden vastaiselle taistelulle.
- Aloitteessa on toistaiseksi vähän konkretiaa, ja sen läpimenosta ei ole varmuutta, erityisesti Saudi-Arabian vuoksi.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Iso joukko maita vaatii fossiilisista polttoaineista irtautumista YK:n ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä.
Kyse on tiekartaksi nimetystä aloitteesta, jonka on tähän mennessä allekirjoittanut noin 80 maata.
Allekirjoittaneiden joukossa on maita lähes kaikilta mantereilta Euroopasta Afrikkaan. Muun muassa Suomi, Ranska ja Saksa sekä Iso-Britannia ovat allekirjoittaneet aloitteen. Myös öljyvaltioita kuten Nigeria löytyy listalta.
Huomionarvoista on, että mukana on sekä köyhän etelän että rikkaan pohjoisen valtiota, sanoo kokousta Brasiliassa seuraava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen Keskuskauppakamarista.
– Tämä on rohkaiseva signaali. Vaikka on geopoliittisia jännitteitä ja taloudellisia haasteita, edelleen on iso joukko maailman maita, jotka ponnistelevat irtautuakseen fossiilisesta energiasta, Säkkinen sanoo.
Hän sanoo pelänneensä, että Donald Trumpin päätös vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta loisi lamaantuneen ilmapiirin kokoukseen. Yhdysvallat ei myöskään lähettänyt paikalle lainkaan poliittista johtoa tai ilmastoneuvottelijoitaan. Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja.
Uusi, fossiilisia polttoaineita koskeva aloite juontaa juurensa Dubain ilmastokokoukseen Arabiemiraateissa.
Tuolloin maailman maat sopivat kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa YK:n ilmastokokousten historiassa, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä pyrittäisiin yhteisellä sopimuksella pois.
Dubain kokous oli läpimurto, sillä fossiilisten polttoaineiden kirjaamisesta kokouksen virallisiin asiakirjoihin käytiin vuosien vääntö.
Teppo Säkkinen sanoo, että aloitteen suosio tuli kokousväelle yllätyksenä. Sen laittoi liikkeelle puheenjohtajamaa Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva jo avajaispuheessaan, mutta maiden valmius lähteä mukaan ei ollut itsestäänselvää.
Aloitteen taustalla on Brasilian ympäristöministeri Marina Silva, joka puhui aloitetta tukevien maiden tilaisuudessa lauantaina.
– Hän piti siellä päätöspuheen ja sai viiden minuutin aplodit. Siellä oli todella innostusta ilmassa, Säkkinen sanoo.
Myös muut maat, esimerkiksi Kolumbia, ovat laittaneet kokouksessa liikkeelle fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista koskevia aloitteita.
Avaa kuvien katselu
Dubain ilmastoneuvottelujen puheenjohtaja Sultan Al Jaber kertoi historiallisesta kirjauksesta vuonna 2023. Kuva: Juha Kivioja / YleFossiiliset polttoaineet eivät kuulu ilmastokokouksen asialistalle
Säkkisen mukaan tiekartta, jota maat nyt ajavat, sisältää toistaiseksi hyvin vähän konkretiaa. Tiekartta voisi kuitenkin tarkoittaa käytännössä, että YK:n ilmastoneuvotteluihin luotaisiin jonkinlainen pysyvä prosessi, jossa polttoaineista luopumisen tarkemmista aikatauluista jatkossa neuvoteltaisiin.
Tällä hetkellä asia ei kuulu ilmastokokouksen viralliselle agendalle.
Dubaissa saatiin aikaan vasta kirjaus, jossa maat ilmaisivat tahtotilansa.
Jo Dubain historiallisella kirjauksella on Säkkisen mukaan kuitenkin ollut iso vaikutus.
– Puhtaan energian investoinnit ylittävät selvästi fossiiliset investoinnit, huolimatta Trumpin politiikasta.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA taas on arvioinut, että fossiilisten polttoaineiden kulutushuippu saavutetaan jo ennen vuotta 2030.
Varmuutta aloitteiden läpimenosta Brasilian kokouksessa ei ole.
Sen voisi Säkkisen mukaan blokata esimerkiksi Saudi-Arabia, joka on tunnettu jarruttaja ilmastokokouksissa. Maa esti fossiilisia polttoaineita koskevat kirjaukset esimerkiksi Bakun ilmastokokouksessa viime vuonna.
Avaa kuvien katselu
Alkuperäiskansojen edustajat ovat osoittaneet näkyvästi mieltään Brasilian ilmastokokouksessa. Kuva: EPA
Edessä on myös vääntö kokouksen toisesta isosta asiakokonaisuudesta, ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin tuhoihin varautumisesta.
Siihen liittyen maat yrittävät sopia mittaristosta, jonka avulla varautumista voitaisiin jatkossa arvioida. Varautuminen tarkoittaa esimerkiksi säävaroitusjärjestelmiä tai tulvavalleja.
Säkkinen sanoo, ettei mittaristo ole läpihuutojuttu. Osa köyhistä maista haluaisi, että länsimaat lisäisivät mittareista sopimisen yhteydessä myös ilmastorahoituksen määrää.
EU taas pitää kiinni viime vuonna Bakussa tehdystä päätöksestä, jossa maailman maat päättivät 300 miljardin dollarin ilmastorahoituksesta köyhille maille vuoteen 2035 mennessä.
Osa köyhistä maista voisi myös asettua vastustamaan fossiilisia polttoaineita koskevaa aloitetta, jos varautumista koskevaan mittaristoon ei liitetä rahaa, Säkkinen ennakoi.
Hän pitää aloitetta fossiilisista luopumisesta tärkeänä siinäkin tapauksessa, että se kaatuisi kokouksen loppumetreillä.
Hän myös huomauttaa, ettei ilmastokokous ylipäänsä pysty suoraan pakottamaan maita toimiin, vaikka asioista päästäisiinkin siellä sopuun.
– Kysymys on paineen ja suunnan luomisesta, Säkkinen sanoo.
Säkkinen kuvaa tunnelmaa Brasilian kokouksessa hyväksi. Paikalla on paljon alkuperäiskansojen edustajia, jotka ovat myös osoittaneet näkyvästi mieltään. Yksi mielenilmauksista kärjistyi yhteenotoksi.
Mielenosoitusten määrä kertoo yhtäältä siitä, että aiemmissa kokouksissa Egyptissä, Arabiemiraateissa ja Azerbaidžanissa niitä on yritetty rajoittaa. Brasilia ei ole toiminut näin.
Osa mielenosoittajista on ollut tyytymätön Brasilian toimiin Amazonilla.
Kaksiviikkoinen kokous päättyy tulevana perjantaina.
Presidentti Stubb puhui ilmastokokouksen avanneessa huippukokouksessa toissa viikolla:
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.