Juttu tiivistettynä
- Hallitus tutkii ojitettujen soiden ennallistamista maanpuolustustarkoituksiin.
- Ajatuksen taustalla on myös EU:n ennallistamisasetus, jonka on arvioitu maksavan Suomelle satoja miljoonia euroja.
- Myös Puolassa on ideoitu suovyöhykettä maan itärajalle.
- Ukrainan laajoja Pripetin suoalueita pidetään yhtenä syynä siihen, että Venäjän yritys Kiovan valtaamiseksi epäonnistui hyökkäyssodan alussa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Rämealue Sallan Pierulanaavan laitamilla on saanut ensilumen, joka kuorruttaa kitukasvuisia mäntyjä ja metsän toivossa kaivettuja ojia.
Reilun kahden kilometrin päässä on Venäjä, jonka mahdollisten vihamielisten aikeiden pysäyttäjäksi on ideoitu upottavia suoesteitä.
Hallitus on tarttunut villin kuuloiseen ideaan vakavalla mielellä ja aikoo nyt selvittää, kannattaisiko soita ennallistaa maanpuolustustarkoituksiin.
Sallassa on noin 100 000 hehtaaria ojitettua suota, mutta yhtäkään suota ei ole yksityisillä mailla ennallistettu. On niitäkin, jotka ajattelevat ojien tukkimisen olevan loukkaus ojat lapiotyönä kaivaneita esi-isiä kohtaan.
Uusi maanpuolustusperuste tuskin horjuttaa mielipidettä, arvelee metsäpäällikkö Juha Hänninen.
Hän ei usko, että kuivatettujen soiden palauttaminen vetiseksi hetteiköksi edes olisi isänmaan etu.
– Talveksi jängät jäätyvät ja niiden yli olisi helppo sujautella tankeilla. Täällä on talvi kuitenkin melkein puoli vuotta.
Avaa kuvien katselu
Sallan ojitetuista soista valtaosa on metsätaloudelle merkityksettömiä. Juha Hänninen kertoo vain muutaman itälappilaisen metsänomistajan kysyneen ennallistamismahdollisuuksista. Kuva: Samuli Holopainen / YleRaha muuttaisi metsänomistajien mielen
Metsä-Lapin metsänhoitoyhdistyksessä toimiva Hänninen ajattelee, että ojat ja kitulias puusto itse asiassa hidastavat enemmän kuin avoimet, vetiset suolämpäreet.
Mutta jos riittävän suuri taloudellinen porkkana on tarjolla, kyllä sallalaisiltakin löytyy Hännisen arvion mukaan intoa ennallistamiseen.
Rahoitus on yksi asia, jota puolustus- ja ympäristöministeriöiden työryhmä pohtii. Pääasiana kuitenkin on selvittää, onko itärajalla alueita, joiden ennallistamisesta hyötyisi sekä luonto että maanpuolustus.
Jos ennallistamiskulut olisivat puolustusmenoja, rahaa epäilemättä löytyisi. Tavoite puolustusmenojen kolmen prosentin BKT-osuudesta tulisi sekin hieman lähemmäksi.
Puita voidaan jättää, jos isänmaan etu vaatii
Vaikka itälappilaisilla metsänomistajilla on epäilyksensä, entinen ammattisotilas uskoo suoluonnon hyötyihin.
– Kevyet kuljetuspanssarivaunut kykenevät ylittämään osan soista myös kesäaikaan, mutta tukevalle panssarikalustolle suot ovat este. Samoin huollon pyöräajoneuvoille ne ovat vähintään merkittävä hidaste, sanoo entinen Panssariprikaatin komentaja Pekka Toveri.
Tätä nykyä Toveri on kokoomuksen europarlamentaarikkona Brysselissä, josta tuleva ennallistamispaine selittää osaltaan, miksi soista etsitään nyt tuplahyötyjä. EU:n ennallistamisasetus vaatii Suomessakin useiden miljoonien hehtaarien ennallistamista jo tällä vuosikymmenellä.
Kaikkiaan kustannukset ovat satoja miljoonia euroja.
Sallassa asuvat Erkki Vuorela, Minna Mäyränpää, Tapio Saloheimo ja Seppo Kairala kertovat videolla ajatuksiaan soiden ennallistamisesta maanpuolustuksen tarpeisiin. Video: Samuli Holopainen / Yle
Valtion suojelualueille kohdistuva paine on valtava, kertoo palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista.
Jos ja kun soilta haetaan synergiaetuja, ennallistamista ei välttämättä tehdä kuten silloin, kun tavoitteena on pelkästään alkuperäisen suoluonnon palauttaminen. Siinä tapauksessa suolta kaadettaisiin kaikki puut, jotka ojituksen jälkeen ovat ilmestyneet.
Puuton aukea ei välttämättä ole kaikissa kohdin Puolustusvoimien toive, Kareksela aprikoi.
– Voi olla, että toivotaan puustoisempaa sinne, missä ajatellaan olevan omia joukkoja. Ja avoimempaa sinne, josta ajatellaan vihollisen tulevan, jotta nähdään heidät helpommin.
Puita voidaan Karekselan mukaan kyllä jättääkin, jos niin halutaan. Vaikka puut hidastavat alkuperäisen kaltaisen suoluonnon palautumista, ne sitoisivat hiiltä eli ilmasto hyötyisi. Myös metaanipäästöt mahdollisesti vähenevät, jos puut hidastavat suon vettymistä haihdutuksellaan.
Kareksela toivoo kuitenkin, että ”huippukohteissa” ei tingittäisi ennallistamisen luonnonsuojelutavoitteista. Huippukohteita ovat esimerkiksi märät lettosuot.
Avaa kuvien katselu
Venäläinen Alakurtin varuskuntakaupunki on noin 70 kilometrin päässä Sallan Kelloselän raja-asemalta. Kuva: Samuli Holopainen / YleKokenut kaivurimies rakentaa padon vartissa
Jos upottavia suoesteitä haluttaisiin mahdollisimman nopeasti, se maansiirtoyrittäjän mukaan kyllä onnistuu. Puolankalainen Markku Holappa unohtaisi siinä kohtaa ojien tukkimisen ja rakentaisi pelkkiä patoja.
– Jos rivakasti tehdään eikä ajatella muuta kuin että vesi nousee, niin se on varttitunti, kun ojaan tehdään yksi tukos. Pari, kolme hehtaaria saisi yhdellä koneella päivässä.
Normaalisti ennallistamista edeltää huolellinen suunnittelu. Maastossa Holappa on tottunut varomaan, ettei puroihin ja lammikoihin päädy humusta, kun ojia myllätään umpeen. Nouseva vesi ei saa myöskään levitä kasvavaan metsään eikä metsäautoteille.
Jos tilanne vaatisi, varusmiehetkin oppisivat Holapan mukaan kuukaudessa käyttämään kaivuria niin, etteivät hukkuisi ”vesirammakkoon”. Tarvittavia leveätelaisia kaivureita on tosin vain urakoitsijoilla.
Avaa kuvien katselu
Jos itärajan suo-ojia aletaan urakalla tukkia, Markku Holappa on valmis ostamaan lisää kalustoa ja palkkaamaan työntekijöitä. ”Tottahan toki, ei se ole työtä kummempaa.” Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Venäjän hyökkäysaikeita hidastavaa suovyöhykettä suunnitellaan myös Puolan itärajalle. Virossakin ajatus on saanut kannatusta.
Natolta ei Puolustusministeriön mukaan ole tulossa rahaa soilla tehtäviin kaivuritöihin. Naton yhteisrahoitus on tarkoitettu vain kiinteään infraan, esimerkiksi Suomen uusien hävittäjien suojahalleihin.
Soiden kaksoiskäyttö kiinnostaa hallitusta
- Puolustusministeriön ja ympäristöministeriön työryhmässä ovat mukana myös Metsähallitus, ely, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.
- Tehtävänä on selvittää, onko rajavyöhykkeellä ja itärajan tuntumassa alueita, joiden ennallistamisesta hyötyisi sekä luonnon monimuotoisuus että maanpuolustus.
- Selvityksessä ovat myös sotilasalueet, joissa ennallistamista ei voi tehdä.
- Ojitettuja soita on Suomessa noin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Niistä on ennallistettu joitakin kymmeniä tuhansia hehtaareita lähinnä valtion mailla.
- Metsähallituksella on tarkat tiedot ojitettujen soiden sijainnista, maaperästä ja puunkasvusta.