SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen kritisoi VTV:n tuoretta raporttia ja sen käsittelyä julkisuudessa.


Matias Mäkynen listaa kolme väitettyä virhettä VTV:n raportissa. Antti Nikkanen
VTV:n keskiviikkona julkaisema raportti, jonka mukaan pääministeri Sanna Marinin (sd) kaudella tehdyt menolisäykset jäivät osin pysyviksi, on herättänyt kritiikkiä. SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen vaatii raporttia oikaistavaksi.
– VTV:n raporttia ja sitä koskevaa uutisointia on oikaistava. Ensinnäkin VTV on lukenut muihin kuin kriisinhoitoon liittyviksi kuluiksi esimerkiksi kuntien ja kulttuurilaitosten tukemisen pandemiassa, rajavartiolaitoksen tukemisen tai ukrainalaisten vastaanottamiseen liittyvät kustannukset Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä energiaan liittyvät investoinnit, jotka laitettiin liikkeelle energiakriisissä, Mäkynen kirjoittaa tiedotteessaan.
– Toiseksi, koska tarkastelu päättyy vuoteen 2024, VTV on lukenut pysyviksi menoja, jotka ovat määräaikaisia. Kolmanneksi, Marinin hallituksen päätöksiksi on luettu aiempien hallitusten päätöksiä kuten erilaisia liikennehankkeita sekä automaattisia menojen nousuja, kuten inflaation myötä tehtyjä isoja indeksitarkistuksia.
VTV:n raportin mukaan Rinteen–Marinin hallituksen syksyllä 2019 tekemä suunnitelma vaalikauden menotasosta ylittyi huomattavasti. Raportin mukaan menotaso oli vuosina 2020–2023 vuosittain keskimäärin 10 miljardia euroa korkeammalla tasolla sovittuun verrattuna.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sanna Marinin hallituksen rahankäyttö saa kritiikkiä. Petteri Paalasmaa
”Poliittinen kysymys”
VTV:n raportin mukaan menolisäykset eivät kohdentuneet vain koronakriisin aiheuttamiin menoihin. Budjettiin tehtiin myös kriisin ulkopuolisia menokorotuksia. Näiden luokittelua Mäkynen pitää poliittisena kysymyksenä.
– VTV:n arvioissa näyttää unohtuvan, että pandemian aikaan kunnat vastasivat vielä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta. Tuimme kuntia, jotta pandemian takia kasvavat sote-menot eivät johtaisi irtisanomisiin muissa palveluissa, kuten kouluissa. Rajoitustoimenpiteiden takia kouluja ja kulttuurilaitoksia suljettiin. Konkurssien välttämiseksi kulttuurilaitoksia oli välttämätöntä tukea. Kuntia tuettiin myös koronan jälkihoidossa, mutta osa kunnista käytti mielenterveyspalveluiden ja koulutuksen vahvistamisen sijaan rahoitusta oman tuloksena parantamiseen, mihin sitä ei ollut tarkoitettu, Mäkynen sanoo.
Mäkynen myös muistuttaa siitä, että nykyisistä hallituspuolueista kokoomus ja perussuomalaiset kannattivat menolisäyksiä ja näyttivät vihreää valoa yritysten ja kuntien tukemiselle.
– Riikka Purralla ja Petteri Orpolla ei ole mitään varaa arvostella Marinin hallitusta talouspolitiikasta. He olivat tukemassa kriisiaikojen päätöksiä. Heidän kannattaisi syiden vierittelyn sijaan keskittyä oman talouspolitiikkansa korjaamiseen. Itse aiheuttamansa työttömyyskriisin takia he ovat velkaantumassa enemmän, kuin pandemian ja energiakriisin hoitanut Marinin hallitus, Mäkynen arvioi.
Myös valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä kritisoi raporttia Helsingin Sanomien haastattelussa torstaina. Hän moitti muun muassa sitä, että raportissa on luettu pysyviin menolisäyksiin indeksikorotukset ja muita automaattisia korotuksia.
– Meidän arviomme mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan, Niemelä sanoi.