Asiantuntijat kritisoivat Suomea ja Eurooppaa liiasta sinisilmäisyydestä venäläisen energian suhteen. Se näkyy nyt Teboil-kaaoksena.
- Lukoil lähetti IS:n mukaan kirjeen Suomen hallitukselle pyytäen apua pakotteisiin liittyen, mitä asiantuntijat pitävät kiristysyrityksenä.
- Asiantuntijoiden mukaan Lukoil ei ole tavallinen yritys vaan osa Putinin hallinnon vaikutusverkostoa.
- Teboil-kysymys kytkeytyy laajempaan geopoliittiseen kamppailuun öljyvaroista Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välillä.
- Suomea ja Eurooppaa kritisoidaan liiasta sinisilmäisyydestä venäläisen energian suhteen ja hitaasta reagoinnista.
Venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin kirje Suomen valtionjohdolle on tuulahdus Neuvostoliiton ajoilta.
Näin arvioivat Iltalehdelle Venäjä-asiantuntijat Veli-Pekka Tynkkynen ja Kari Liuhto.
Kirjeestä uutisoi Ilta-Sanomat 18. marraskuuta. Lehden mukaan Lukoil lähetti pääministeri Petteri Orpolle (kok) ja elinkeinoministeri Sakari Puistolle (ps) kirjeen, jossa se pyysi Suomea vaikuttamaan Yhdysvaltojen ja Britannian pakoteviranomaisiin sekä tukemaan Lukoilin ulkomaantoimintojen kauppaa Gunvorille.
IS:n mukaan Lukoil osoitti suoranaisia uhkauksia Suomelle, jos Teboilin toiminta päättyy.
Asiantuntijoiden mukaan kirjeessä yritetään selvästi kiristää Suomea.
Kyse ei ole myöskään pelkästään Lukoilista ja suomalaisten kylien Teboil-huoltoasemista. Kuvioon liittyvät myös suurvaltojen geopoliittinen taistelu ja Irakin öljykenttä.
Teboil kertoi keskiviikkona kylmäasemiensa alasajosta.
Putinin hyppysissä
Veli-Pekka Tynkkysen muistuttaa, että Lukoil on osa Putinin taloudellista ja poliittista vaikutusverkostoa. SVETLANA ALEKSEJEVA
Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Venäjän vaikuttamisyrityksiä tapahtuu jatkuvasti. Vaikuttaminen ulottuu myös talouteen ja yritystoimintaan.
– Kyse on geoekonomiasta, jossa politiikka ja talous kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Nyt eletään poikkeuksellisia aikoja, ja tämä tapaus on poikkeuksellinen, Tynkkynen sanoo.
Lukoilin aikaraja lähestyy, ja Tynkkysen mukaan kiire välittyy kirjeestä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump myönsi jatkoaikaa Lukoilille joulukuun 13. päivään saakka.
Tynkkynen muistuttaa, ettei Lukoil ole tavallinen yksityinen yritys. Se on osa Vladimir Putinin hallinnon taloudellista ja poliittista vaikutusverkostoa.
Lukoilin julkinen ulostulo voidaan nähdä myös yrityksenä kiristää Suomea. Lukoil vihjaa, että Suomen huoltovarmuus vaarantuu ilman Teboileja.
Lukoilin ja Teboilin toiminta Suomessa perustuu noin 400 huoltoasemaan. Tiedustelututkimuksen professori ja Venäjä-asiantuntija Kari Liuhton mukaan kyse on ennen kaikkea polttoaineen jakelusta, ei suoranaisesti huoltovarmuudesta.
– Joillakin paikkakunnilla Teboil on kuitenkin ainoa paikka, josta polttoainetta saa. Teboil voi olla paikallisesti merkittävä, sillä se mahdollistaa normaalin arjen jatkumisen. Mutta se ei liity huoltovarmuuteen.
”Erittäin outoa”
Kari Liuhdon mukaan on väärin Venäjältä luulla, että Suomi auttaisi sitä edistämään Lukoilin kauppoja Gunvorille. Vesa-Matti Väärä
Lukoilin lähestyminen Suomen valtionjohtoa kirjeen kautta tuo Liuhdon mieleen vanhan neuvostoajan toimintatavat, joissa pyrittiin vaikuttamaan päätöksiin ylhäältä käsin.
– On erittäin outoa, että Suomen luullaan vievän Gunvorin asiaa eteenpäin, Liuhto kommentoi.
Lukoil ilmoitti aiemmin myyvänsä ulkomaisen liiketoimintansa Gunvor Groupille, jolla on kytköksiä Putinin lähipiiriin. Gunvor vetäytyi kaupasta, kun Yhdysvaltain viranomaiset aikoivat tutkia yrityksen yhteyksiä Venäjään.
Asiantuntijoiden mukaan kirjeen taustalla hyödynnetään vanhaa mielikuvaa Suomesta idän ja lännen välisenä siltana. Kyse voi olla vanhasta tottumuksesta tai tietoisesta vetoamisesta.
– Suomi esitetään “neutraalina” toimijana, vaikka nykytilanne on turvallisuuspoliittisesti hyvin toisenlainen. Kyse on symbolisesta viestinnästä, jolla pyritään vaikuttamaan mielikuviin Suomen roolista, Tynkkynen sanoo.
Pelinappula valtataistossa
Kuvituskuvaa Irakista. Lukoil omistaa suuren öljykentän Irakissa. Stella Pictures
Teboil ja Lukoil ovat vain pieni osa laajempaa kuviota. Se, mikä alkaa Suomen pienten paikkakuntien huoltoasemilta, päätyy Irakin öljykentille.
Venäläinen Lukoil omistaa osan maailman suurimmista öljykentistä Irakissa. Liuhto arvelee, että tämän takia Trump on antanut Lukoilille lisäaikaa.
– Trumpilla on aina oma lehmä ojassa. Yhdysvallat saattaa siis havitella itselleen Irakin öljykenttää, Liuhto arvioi.
Kun puhutaan öljystä, kyse on aina suurvaltojen valtapelistä. Tässä kuviossa vastakkain ovat etenkin Yhdysvallat ja Kiina.
Kun Trump tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin, Xi onnistui todennäköisesti vakuuttamaan Trumpin siitä, että lännellä on ongelmia kriittisten mineraalien saatavuudessa.
– Kiina kiristää Yhdysvaltoja kriittisillä maametalleilla. Pian Yhdysvallat vastaa öljyllä. Tosin tämä voi johtaa siihen, että Kiina ja Venäjä lähentyvät lisää, Liuhto sanoo.
Venäjä on merkittävä öljyn ja energian toimittaja Kiinalle. Maiden välillä on jo olemassa olevia sekä suunnitteilla olevia öljy- ja kaasuputkihankkeita. Näillä pyritään kiertämään mahdollisia Yhdysvaltojen merisaartoja ja turvaamaan energiansaanti maareittejä pitkin.
Trump on myös tavannut Saudi-Arabian ja Irakin johtajia. Nämä maat yhdessä Venezuelan kanssa hallitsevat yli 40 prosenttia maailman öljyvaroista.
– Tässä kaikessa on kyse ennen kaikkea öljystä ja energiavarojen hallinnasta. Tilanne heijastaa suurvaltojen välistä suurta geopoliittista peliä. Lukoil ja Rosneft ovat osa tätä kokonaisuutta.
”Suomi jättänyt kiristyskeinon Venäjälle”
Asiantuntijoiden mukaan Suomen hallitus ei ole suhtautunut riittävän vakavasti Teboilin venäläisomistukseen. KIMMO HAAPALA
Tynkkysen mukaan Teboilin omistajuus olisi pitänyt ottaa Suomessa vakavasti jo keväällä 2022, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Erityisesti venäläisomistuksiin kriittisessä infrastruktuurissa olisi pitänyt Tynkkysen mukaan heti puuttua.
– Nyt tilanne on kuin tikittävä aikapommi. Suomen hallitus on hoitanut kysymyksen puutteellisesti. Se on olettanut virheellisesti, että Lukoil on vain normaali yksityisyritys. Tosiasiassa se toimii Putinin hallinnon välineenä, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mielestä on epäselvää, millä perusteella esimerkiksi Teboilin ja Lukoilin toiminta Suomessa on hyväksytty nykyisessä muodossaan.
– On virhe, että Suomi on omasta valinnastaan jättänyt tällaisen kiristyskeinon Venäjän käsiin.
Myös muu Eurooppa on ollut asiantuntijoiden mukaan liian sinisilmäinen venäläisen energian suhteen. Tämä on heikentänyt Euroopan poliittista ja taloudellista asemaa.
– Vaikutus vaihtelee maittain, mutta kokonaisuutena energiapoliittinen riippuvuus on ollut liian suurta, Liuhto kommentoi.
EU:n pakotteet venäläiselle raakaöljylle astuivat voimaan joulukuussa 2022 ja öljytuotteille helmikuussa 2023. Mutta silti monet jäsenmaat ajavat yhä omia kansallisia etujaan.
Esimerkiksi Unkari ja Slovakia ovat saaneet poikkeuslupia öljyntuontiin pakotteista huolimatta.
Liuhdon mukaan Lukoilin tilanne on viimeinen mahdollisuus Euroopalle herätä todellisuuteen.
– EU:n päätöksentekojärjestelmää on pakko uudistaa. Ilman muutoksia unioni voi tulevaisuudessa menettää toimintakykynsä.