HS Visio|Nvidia näytti epäilijöille, että tekoälyhuuma jatkuu hurjempana kuin koskaan. Kilpailijat ovat kaukana Nvidian takana, ja niiden on jatkuvasti vaikeampi horjuttaa sen asemaa.
Ylikuumentunut. Epärealistinen. Kupla.
Tekoälymarkkinan kasvuvauhti on nostattanut syksyn aikana ihmettelyä ja suoranaista kritiikkiä. Esimerkiksi Amazonin toimitusjohtaja Jeff Bezos ja OpenAI:n johtaja Sam Altman ovat pohtineet tekoälymarkkinan olevan kenties kuplassa.
Osakekurssien nousukin tyssäsi syksyn aikana. Sijoittajat odottivat henkeään pidätellen maailman arvokkaimman yhtiön Nvidian osavuositulosta.
Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang antoi keskiviikkona näpäytyksen skeptikoille.
Nvidian tulos oli nimittäin odotettuakin parempi. Yhtiön liikevaihto kasvoi 62 prosenttia vuoden takaisesta, nettotulos 65 prosenttia. Kasvuvauhti ja kannattavuus ovat ennennäkemättömiä näin suurelle yhtiölle. Loppuvuoden näkymätkin ylittivät odotukset.
Huangin mukaan uusimpien Blackwell-sirujen myynti on ”off the charts”, siis posketonta. Hän kuvaili laskentatehon kysynnän kasvua ”eksponentiaaliseksi” ja tekoälysykliä ihanteelliseksi.
”On ollut paljon puhetta tekoälykuplasta. Meidän näkökulmastamme kyse on jostain aivan muusta”, Huang sanoi.
Nvidian osakekurssi lähti tuloksen ja Huangin ylisanojen jälkeen rivakkaan nousuun.
Mitä Nvidian ympärillä oikein tapahtuu?
Tekoälyyn liittyvä investointisykli on aikamme suurin teollinen murros. Vastaavaa investointiaaltoa ei ole nähty vuosikymmeniin, jos ikinä. Suurin hyötyjä on Nvidia.
Neljä suurinta datakeskusrakentajaa Amazon, Alphabet, Meta ja Microsoft investoivat tänä vuonna sadoilla miljardeilla dollareilla, ja tahti vain kiihtyy ensi vuonna.
Se on ennennäkemätön satsaus tulevaan, sillä tekoälysovelluksien myynnistä asiakkailta saatavat tuotot ovat vielä marginaalisia. Oli investoinneissa järkeä tai ei, kaikki sataa suoraan Nvidian kassaan. Arvioidaan, että yli puolet uuden datakeskuksen rakennusbudjetista menee Nvidialle.
Nvidia on ollut tähän mennessä hyvin riippuvainen Metan ja Microsoftin kaltaisista teknojäteistä, mutta yhtiö hakee vimmatusti uusia asiakkaita. Se näyttää helpolta, sillä juuri nyt jokainen yhtiö maailmassa haluaa leikkiä Jensen Huangin kanssa. Niin ylivoimainen on Nvidian asema.
Pelkästään Nvidian nimen mainitseminen pörssitiedotteessa sinkauttaa minkä tahansa yhtiön pörssikurssin katosta läpi.
Näin kävi esimerkiksi Nokialle. Nvidia sijoitti syksyllä noin 900 miljoonaa euroa Nokiaan ja yhtiöt sopivat samalla strategisesta yhteistyöstä. Nokian osakekurssi lähti tiedotteen seurauksena rakettinousuun.
Mikä on Nvidian strategia?
Nokia-kumppanuus on vain yksi esimerkki siitä, miten Nvidia työntää nyt lonkeroitaan kaikkialle.
Nvidia on tehnyt sijoituksia lukuisiin tekoälyalan yhtiöihin.
Suurimmista länsimaisista tekoälymallien kehittäjistä Nvidia on sijoittajana kolmessa: OpenAI:ssa, Anthropicissa ja Mistralissa. Google kehittää lisäksi omaa Gemini-malliaan, ja Meta avoimen lähdekoodin Llama-mallia. Nekin ovat Nvidian asiakkaita.
Nvidia tekee monimutkaisia diilejä datakeskuksia ja tekoälysovelluksia rakentavien yhtiöiden kanssa. Se on solminut myös strategisia kumppanuuksia esimerkiksi autonvalmistajien, kyytipalveluiden, kvanttitietokonekehittäjien ja puolustusteollisuuden kanssa.
Kilpailijat ovat kaukana Nvidian takana. Esimerkiksi siruyhtiö AMD kamppaili pitkään tasaväkisesti Nvidian kanssa grafiikanohjaimissa, mutta on jäänyt tekoälyaikakaudella täysin Nvidian jalkoihin.
Tiettävästi kaikki suuret teknologiayhtiöt kehittävät omia tuotteitaan Nvidian apajille. Kehitystyö on kuitenkin kesken, ja on epäselvää, kehittääkö esimerkiksi Google siruja omaan käyttöönsä vai myytäväksi muillekin.
Onko Nvidia voittamaton?
Puolijohdealalla on aiemminkin ollut voittamattomalta näyttäviä yhtiöitä. Intel oli alan ylivoimainen johtaja vuosikymmenien ajan, mutta lopulta sen teknologinen etumatka katosi. Tätä nykyä Intel on vaikeuksissa: rahapulassa ja teknologisesti selvästi jäljessä.
Nvidian asema näyttää jopa vahvemmalta kuin Intelin asema oli sen kulta-aikoina. Intel on ollut aina hardware-talo, eli keskittynyt fyysisiin puolijohteisiin ja niiden valmistukseen. Nvidia taas on sirusuunnittelija, joka ulkoistaa teknisesti vaativan tuotannon taiwanilaiselle TSMC:lle.
Nvidialla on sirujen lisäksi vahva ohjelmistopuoli, mikä sitoo sirujen ostajat entistä tiukemmin kiinni Nvidiaan. Kun kerran rakennat sovelluksesi Nvidian alustalle, siitä irtautuminen käy vaikeaksi.
Nvidia siis halaa suuria teknologiayhtiöitä ja samalla napsauttaa niille käsiraudat käteen.
Joidenkin tietojen mukaan asiakkaat pelkäävät Nvidian reaktiota, jos ne ryhtyvät yhteistyöhön Nvidian kilpailijoiden, kuten AMD:n kanssa.
Suurin riski Nvidialle ei välttämättä olekaan teknologinen kilpailu. Isompia kysymyksiä ovat maailmantalouden suunta ja se, onko tekoälyn investointibuumi ylipäätään kestävällä tasolla.
Jos tekoälyinvestointien rahoitus kuivuu korkojen nousun tai taantuman myötä, Nvidiankin kasvu voi pysähtyä hyvin nopeasti. Toistaiseksi Nvidia kuitenkin surffaa täydellisellä aallolla.
Yhtiön markkina-arvo oli tulosjulkistuksen jälkeen noin 4,5 tuhatta miljardia dollaria eli noin neljä tuhatta miljardia euroa. Se on 500 euroa maailman jokaista asukasta kohden.