Ruotsalainen Venäjä-asiantuntija Martin Kragh käy läpi Svenska Dagbladetin mielipidekirjoituksessaan tunnetun saksalaisen valtiotieteilijän ja sotilasasiantuntijan Carlo Masalan tulevaisuusskenaariota siitä, miten Venäjän sota Natoa vastaan alkaisi.
– Tämä on tulevaisuuden skenaario, joka on luotu estämään sen tapahtuminen, Kragh toteaa viitaten Masalan kirjaan: Jos Venäjä voittaa. Skenaario.
Naton pääsihteeri Mark Rutte totesi aiemmin tänä vuonna, että Venäjä ”voisi olla valmis käyttämään sotilaallista voimaa Natoa vastaan viiden vuoden kuluessa”.
– Hän ei ole suinkaan yksin synkän ennusteensa kanssa. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 järkytti länsimaisia päättäjiä ja yleisöä. Monille kyse ei enää ole siitä, ryhtyykö Venäjä sotilaallisiin toimiin tulevaisuudessa, vaan millaisia ne toimet ovat, Kragh sanoo.
Kragh tiivistää skenaariossa hahmotellun hyökkäyksen tarkan kulun:
”27. maaliskuuta 2028 kaksi venäläistä prikaatia tunkeutuu Viron alueelle ottaakseen haltuunsa rajakaupunki Narvan. Samaan aikaan 400 venäläistä merijalkaväen sotilasta nousee maihin Hiidenmaan saarella Viron rannikon edustalla. Lopulta Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenka ilmoittaa aikovansa lähettää joukkoja lähipäivinä Astravetsin kaupunkiin Liettuan-vastaisella rajalla. Tämä tarkoittaa, että Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat saarrettuja lännestä itään.
Ennen tätä Kreml on saanut hyväksynnän Ukrainan alueiden liittämiselle Venäjään, ja presidentti Vladimir Putin on astunut sivuun antaen tilaa uudelle, näennäisesti uudistus- ja yhteistyökeskeisemmälle presidentille. Tämä muuttaa myös Euroopan poliittista dynamiikkaa. Sotilaallista uudelleenaseistautumista pidetään nyt monissa Länsi-Euroopan pääkaupungeissa tarpeettomana kuluna – pahimmillaan uhkaavana ”eskalaationa” – jota on vältettävä ottaen huomioon maanosan historia. Eikä pelotteen ylläpitämistä Naton itärajalla, eli Baltian maissa, enää pidetä niin tärkeänä.
Kansainvälinen järjestys on muuttunut huonompaan suuntaan. Lähi-idässä Venäjän ja Valko-Venäjän suurlähetystöt jatkavat massiivisesti viisumien myöntämistä syyrialaisille, afganistanilaisille, irakilaisille ja sudanilaisille, jotka lennätetään Moskovaan ja Minskiin kuljetettaviksi EU:n raja-alueille. Euroopan vastatoimet puolestaan paljastavat mantereen puutteet – vahvistamalla rajaturvallisuutta Välimerellä länsimaat vähentävät sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä.
Samaan aikaan Kiinan asevoimat vahvistaa läsnäoloaan Etelä-Kiinan meren kiistellyillä Paracelsaarilla. Kriisi vetää Filippiinit mukaan tilanteeseen, kun taas Yhdysvaltain hallitus on huolissaan Kiinan mahdollisesta hyökkäyksestä Taiwaniin. Kansainvälinen yhteisö sekä useat alueelliset yhteistyöjärjestöt ovat lamaantuneet. Yksikään maa ei halua ottaa riskiä yhteenotosta Kiinan kanssa, koska sillä voisi olla ei-toivottuja turvallisuus- ja talousseurauksia.
Kun Venäjän hyökkäys Viroon on vääjäämätön, Naton johtavat sotilasvallat ovat haluttomia toimimaan. Yhdysvaltain presidentti julistaa, että USA ei voi ottaa riskiä ”kolmannen maailmansodan syttymisestä pienen aukon vuoksi”. Enemmistö Euroopan maista on samaa mieltä. Venäjän ydinaseuhka kyllästää kaiken ajattelun, ja Moskova käyttää sitä poliittisen ja psykologisen kiristyksen välineenä.
Lopulta Nato-maiden kesken ei ole yksimielisyyttä viidennen artiklan aktivoimisesta. Sen mukaan hyökkäys yhteen jäsenvaltioon katsotaan hyökkäykseksi koko liittokuntaa vastaan. Lupaus puolustaa liittokunnan alueen ”jokaista tuumaa” paljastuu tyhjiksi sanoiksi. Näin ollen kansainvälinen oikeus ja Euroopan turvallisuusjärjestys horjuvat, kun Venäjän sallitaan liittää itseensä pala Viron aluetta.”
Venäjän virheet ja takaiskut
Vaikka Carlo Masalan skenaario pitää Martin Kraghin mielestä ottaa vakavasti, siitä puuttuu tärkeitä yksityiskohtia, joita ei avata ollenkaan.
– Venäjän virheiden tai takaiskujen puuttuminen on koko skenaarioanalyysin ydin. Venäjän joukot hyökkäävät yhteen Britannian tärkeimmistä laivastotukikohdista ilman minkäänlaista reaktiota Lontoosta. Sitä ennen he ovat laukaisseet ohjuksen saksalaisen liikemiehen yksityiskoneeseen Saksan alueella.
– Ja Viron asevoimien oletetaan olevan passiivinen tilanteessa, jossa venäläisten joukkojen lukumäärä ei välttämättä ole erityisen ylivoimainen. Miksi virolaiset eivät estäisi itse venäläisten hyökkäystä odottaessaan ulkopuolelta tulevia vahvistuksia? Tätä ei selitetä, Kragh toteaa.
Poimintoja videosisällöistämme
Hänen mukaansa käytännössä voidaan kuvitella kaksi mahdollista Venäjän lähestymistapaa – joko Krimin (laittoman) liittämisen kaltaisen tapahtuman toistuminen tai täysimittainen hyökkäys.
– Ensimmäisen lähestymistavan riskinä on, että siitä puuttuu yllätysmomentti, joka lamautti Ukrainan puolustuksen vuonna 2014. Jälkimmäistä olisi kuitenkin mahdotonta salata maailman tapahtumia seuraavilta satelliiteilta, mikä antaisi Natolle aikaa reagoida, Kragh sanoo.
– Yksi kaikkien sotien opetus on, että jopa parhaiten laaditut suunnitelmat romahtavat ensikosketuksessa todellisuuden kanssa. Tämän Saksan pääesikunta havaitsi vuonna 1914, ja Kreml on kokenut sen viime vuosina.