Toisten kunnioittamisella pääsee pitkälle uimahalleissa, kenttäpäällikkö painottaa.
Käsiksi käymistä, huutelua ja sylkemistä.
Kilpauimari Louna Kasvio, 19, kertoi sosiaalisessa mediassa joutuneensa todella ikävän käytöksen kohteeksi harjoitellessaan Espoonlahden uimahallissa.
Moukkamaista kohtelua hän sanoi kohdanneensa lähes yksinomaan miehiltä ja sitä oli jatkunut vuosien ajan. Kasvio taustoitti asiaa myös HS:n haastattelussa.
Espoon kaupungin kenttäpäällikkö Kimmo Laitiselle uimarin kertomat asiat tulivat kuitenkin täysin puskista.
– Lehdestä mekin sen luimme. Meidän henkilökuntamme oli samana päivänä hänen isänsä Antin kanssa jutellut, eik ä hän ainakaan silloin meille mitään tästä maininnut, Laitinen hämmästelee Iltalehdelle.
Laitinen sanoo, että puhuttaneen tapauksen tiimoilta on luvassa palaveri työntekijöiden kanssa hallin toimintatavoista, vaikka hänellä ei olekaan syytä epäillä, että valvonta olisi jollain tavalla pettänyt.
– Kyllä me käymme uinninvalvonnan kanssa tästä keskustelun. Muistutamme siitä ohjeistuksesta, että jos jotain havaitsee, niin heidän pitäisi automaattisesti mennä kysymään, tarvitsetteko apua ja onko kaikki hyvin. Sitä kautta lähteä sitten ratkaisemaan tilannetta.
HS tavoitti Espoonlahden uimahallin uimavalvojana toimivan Enni Ronkaisen, jonka mukaan uimavalvojat olivat puuttuneet Kasviota häirinneiden asiakkaiden käytökseen.
Ronkainen kertoi myös, että kilpauimarit herättävät muissa hallikävijöissä tunteita.
– Se harmittaa monia ja palautetta tulee.
Painamista ja kyynärpäätä
Kasvion mukaan häneen on käyty käsiksi altaassa jo 12-vuotiaasta lähtien. Hän epäilee, että osalle miehistä on liikaa se, kun nainen osoittautuu nopeammaksi.
– Kun menee jonkun ohi, niin sitten se toinen esimerkiksi ottaa selästä kiinni ja painaa veden alle. Tai seuraavalla ohituksella sen toisen uimarin veto meneekin niin, että kyynärpää osuu vähän kovempaa kylkeen, toisen polven uimari kuvaili HS:lle.
Kysymys siitä, onko tilanne uimaradoilla mennyt huonompaan suuntaan, saa Laitisen mietteliääksi.
– Minulle tulleen tiedon perusteella ei ole mennyt huonompaan suuntaan, mutta jos Lounalta tulee sellaista viestiä, että tämä on toistuvaa häntä kohtaan, niin sittenhän se on mennyt huonompaan suuntaan. En pysty siihen sillä tavalla vastaamaan, koska tuo ei ole tullut tietooni, kenttäpäällikkö sanoo.
Harjoittelu vain varatuilla radoilla
Kasvion kertomasta paljastui, että hän oli uinut omaan käyttöönsä varattujen ratojen lisäksi nopeiden uimareiden ratoja, joille voi pulahtaa kuka tahansa itsensä kuvauksen mukaiseksi arvioiva kuntouimari.
Laitinen sanoo, että Kasviolla on kenen tahansa muun tavoin vapaa pääsy nopeiden radoille, mutta tavoitteellista harjoittelua niillä ei tulisi tehdä.
– Kyllähän meidän käytäntö on, että jos on valmentaja mukana ja selkeästi valmennetaan, niin pitää olla ratavaraus. Tämä on meidän ohjeemme.
Laitinen esittelee kuvitteellisen ”villin lännen” tilanteen, jossa neljä seuran uimaria tulee paikalle valmentajansa kanssa ja hyppää kuntalaisten sekaan tekemään harjoituksiaan.
– Paheksuntaahan se aiheuttaa.
Uimahalleissa on omat järjestyssääntönsä, mutta niissä ei ole erikseen mainittu, miten radoilla tulisi toimia.
Ehkä siksi, että asia ei ole kovin monimutkainen tai muista arjen sosiaalisista kanssakäymisistä eroava.
– Eiköhän se ole normaalia muiden huomioimista, mutta tietysti jokainen altaaseen menevä kuntouimari itse määrittelee, onko hän nopea vai hidas uimari. En minäkään nopeiden radalle mene, hyvä kun hitaiden radalla pysyn tahdissa, Laitinen hymähtää.
– Kilpauimarit ovat tietysti parempia uimaan tekniikkansa puolesta, mutta en ymmärrä, miksi siitä tulee pahennusta, jos joku ohittaa sinut. Se on käsittääkseni ihan normaalia. Ei kai siellä jonossa tarvitse uida sen tahdissa, joka siellä keulilla sattuu olemaan.
Ei pitäisi olla vaikeaa
Kasvio panostaa avovesiuintiin, mutta harjoittelee myös halliolosuhteissa. JANI KORPELA
Louna Kasvio on Laitiselle tuttu uimahallin käyttäjä. Hän tietää, että urheilija–isä-pari varaa yleensä oman radan harjoituksiaan varten ja käyttää hallia hiljaisena aikana päiväsaikaan.
Laitisen mukaan järjestyshäiriöt ovat harvinaisia Espoon uimahalleissa. Yleistä tilannetta uintirauhan suhteen hän kuvailee hyväksi, vaikka satunnaisesti moitittavaakin ilmenee.
– On yksittäistapauksia, jotka käyttäytyvät oman mielivaltansa mukaan. Heille sitten kerrataan järjestyssääntöjä ja Espoon kaupungin turvallisen tilan sääntöjä.
Niiltäkin vältyttäisiin maalaisjärkeä käyttämällä.
– Otetaan kaikki huomioon ja käyttäydytään toinen toisiamme kohtaan asiallisesti. Sillä se sopu tulee, ja kaikille tulee parempi kokemus meidän uimahalleissamme, Laitinen summaa.