Juttu tiivistettynä
- Hallitus on hyväksynyt lakiesityksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen.
- Tavoitteena on saada laki voimaan 1. tammikuuta 2026. Alustava tavoite on sallia tuolloin jo 65 suden metsästys.
- Ylen haastattelemat metsästäjät pitävät muutosta hyvänä. Raimo Laine uskoo, että muutoksen myötä susivahinkoihin päästään puuttumaan nykyistä paremmin.
- Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa esitystä. Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntijan mukaan kiintiömetsästystä on esimerkiksi vaikea valvoa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Ylen haastattelemat metsästäjät suhtautuvat positiivisesti hallituksen kaavailemiin muutoksiin suden metsästyksessä.
Suomi aikoo sallia suden kannanhoidollisen metsästyksen ensi vuonna. Suden ympärivuotinen rauhoitus poistettaisiin.
Alustavasti susimetsästykseen kaavaillaan noin 65 suden kiintiötä. Lopullisesta kiintiöstä päätettäisiin vuosittain valtioneuvoston asetuksella.
Jämsän seudun petoyhdyshenkilö Raimo Laine uskoo, että hallituksen esittämä metsästyskiintiö auttaa nykyistä paremmin puuttumaan susivahinkoihin.
– Pidän positiivisena asiana [metsästyksen sallimista]. Pääsisimme ainakin näihin ongelmayksilöihin käsiksi, Raimo Laine sanoo.
– Täällä on joutunut olemaan jo koirien suhteen varovainen. Meilläkin on ollut monta jahtia ilman koiria, Laine sanoo.
Myös Jämsän seudulla susia on havaittu, ja Laineen mieleen tule muutama tapaus, jossa susi on hyökännyt kotieläimen kimppuun.
Laine uskoo, että Jämsän seudun metsästäjät tulevat hakemaan ensi vuonna kiintiölupia suden kaatamiseksi.
– Ongelmayksilöitä esiintyy täällä. Olen sitä mieltä, että haemme. Uskoisin, että asukkaat ja metsästäjät ovat samoilla linjoilla.
Jämsän seudun petoyhdyshenkilö Raimo Laine näyttää susihavaintokarttaa tablettitietokoneeltaan. Hän uskoo, että Jämsän seudulle tullaan hakemaan kaatolupia ensi vuonna.
Myös porilainen metsästäjä Jarkko Fagerström pitää hallituksen suunnitelmia hyvinä.
– Mielestäni esitys on pitkälti hyvin valmisteltu. Esityksessä mentiin siihen suuntaan, että suden metsästys ja yleensä tämä petopolitiikka tulisi Suomessa päätettäväksi pääasiassa, Fagerström sanoo viitaten Euroopan unionin luonnonsuojeluasetuksiin.
– Susi kuuluu pohjoismaiseen luontoon. Missään nimessä sitä ei ole kokonaan tarkoitus, eikä sitä saa, kokonaan hävittää. Metsästyslainkin yhtenä edellytyksenä on, että kaikkien riistaeläinten kanta pysyy elinvoimaisena.
Fagerström luottaa, että lakiesityksen myötä suden pyynnille muodostuu vakiintunut käytäntö ja säännöt.
– Olisin toivonut, että tänään olisi avattu valituskäytäntöä. Tänä päivänä lähes kaikki suurpetoluvat ovat valituskäsittelyn alla, ja ne makaavat pitkät ajat hallinto-oikeudessa. Sitten, kun valitus käsitellään, oli se päätös mikä tahansa, tilanne on jo ohi, Fagerström kuvailee nykyistä poikkeuslupamenettelyä metsästäjän näkökulmasta.
Avaa kuvien katselu
Jarkko Fagerströmin mielestä hallituksen suunnitelmat ovat hyvät. Kuva: Jarkko Fagerström
Hallituksen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi tänään metsästyslakiin esitetyistä muutoksista tiedotustilaisuudessa.
Tällä hetkellä suden metsästäminen vaatii poikkeusluvan, joka voidaan myöntää suden aiheuttamien vahinkojen perusteella. Vuonna 2025 on annettu lupa 56 suden kaatamiseen.
Maltillinen metsästys ei vaarantaisi kantaa
Mahdollisesti ensi vuonna alkavan metsästyksen laajuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kiintiömetsästyksen alueesta ja metsästettävien eläinten määrästä päätettäisiin erikseen metsästysasetuksella vuosittain. Tällä hetkellä suunnitelmissa on noin 65 suden kiintiö.
– Maltillinen metsästys, kun se on tarkasti suunniteltu susikannan kannalta kestävästi, ei aiheuta välitöntä dramatiikkaa susikannalle tai sudelle itselleen, sanoo Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja ja erikoistutkija Katja Holmala.
Susikannan kasvu on heijastunut muun muassa poliisin määräämien lopetusten määrän kasvuun. Näissä päätöksissä poliisi huomioi vain ihmisten turvallisuuden, ei lajin uhanlaisuutta.
Avaa kuvien katselu
Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja ja erikoistutkija Katja Holmala uskoo susikannan kestävän maltillista metsästystä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Luonnonvarakeskuksen Holmala pitää suden kannalta parempana, että kantaa rajoitetaan suunnitelmallisella metsästyksellä. Oikeisiin yksilöihin kohdistettu pyynti voi myös vähentää susivahinkoja.
– Kun metsästys kohdistuu nimenomaan ongelmia ja vahinkoja aiheuttaviin susilaumoihin ja reviireihin, voi vahinkojen väheneminen vaikuttaa suotuisasti suteen kohdistuviin asenteisiin. Metsästyksen vaikuttamaan myönteisesti myös lajin geneettiseen elinvoimaisuuteen, Holmala sanoo.
Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa
Suden kiintiömetsästyksen aloittaminen on ennenaikaista, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro. Hän toteaa, että kiintiömetsästystä on esimerkiksi vaikea valvoa.
– Sitä on vaikeampi valvoa, koska se on sellaista yleistä metsästystä. Pyyntilupia on helpompi valvoa, Lumiaro sanoo.
Aikaisempina vuosina kannanhoidollisiin pyyntilupiin on tullut mukana salametsästystä, muun muassa Pohjois-Savossa, toteaa Lumiaro.
– On annettu lupa yhden tai kahden suden metsästykseen ja yhtäkkiä koko lauma on kadonnut, hän sanoo.
Lisäksi luonnonsuojeluliitto on sitä mieltä, että kiintiömetsästyksen aloittamista perustellaan luvuilla, jotka eivät pidä paikkaansa.
Avaa kuvien katselu
Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro uskoo, että kannanhoidollinen suden metsästys voi lisätä salametsästystä. Kuva: Yle, Juha laaksonen
Suomen susikanta voisi luonnonsuojeluliiton mukaan olla pienimmillään 525 sutta, jotta otettaisiin huomioon myös kannan geneettinen monimuotoisuus.
– Suomessa susi on vielä erittäin uhanalainen. Päätös, että 273 on suotuisen suojelutason susikanta, ei ole tieteen tai nykyisen tiedon mukainen. Se on puhtaasti poliittinen päätös, sanoo Lumiaro.
Jo ennen tiedotustilaisuutta Suomen Luonnonsuojeluliitto kertoi käyneensä läpi kaikki vuonna 2025 lokakuun loppuun mennessä myönnetyt suden vahinkoperäiset poikkeusluvat.
Poikkeuslupia haettiin kaikkiaan 49, ja ne oikeuttivat 83 suden tappamisen. Riistakeskus hyväksyi näistä 42 hakemusta. Niissä poikkeuslupa myönnettiin 56 suden kaatoon.
Luonnonsuojeluliiton Riku Lumiaro kertoo, että seitsemäntoista luvista oli myös Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan hyvin perusteltuja. Kymmenen poikkeuslupa oli Lumiaron mukaan myönnetty ilman todellisia tai hakemuksessa kuvattuja vahinkoja.
Susikanta on kasvanut viime vuosina
Susien määrä on kasvanut Suomessa tuntuvasti. Syyskuun lopussa julkaistussa kanta-arviossa Luonnonvarakeskus arvioi, että maassamme oli viime keväänä 413–465 sutta. Todennäköinen yksilömäärä on 430. Määrä on noin 46 prosenttia suurempi, kuin viime vuoden maaliskuussa arvioitiin.
Ministeriö on jo aiemmin kertonut, että sen alustava tavoite on sallia vähintään 65 suden metsästys jo talvelle 2026.
Susikanta määritetään Suomessa suotuisalle suojelutasolle. Suotuisalla suojelutasolla tarkoitetaan sitä, että eläinlaji on elinkelpoinen sen luontaisilla elinalueilla.
Luonnonvarakeskuksen analyysin pohjalta laskettu pienin elinvoimainen susikanta Suomessa on 248 sutta. EU:n komission tulkintaohjeen mukaisesti tähän arvioon on lisätty 10 prosentin niin sanottu turvamarginaali, jolloin Suomessa pitäisi olla vähintään 273 sutta, jotta laji ei vaarannu.
Suden kannanhoidollinen metsästys sallittiin joulukuussa 2021. Riistakeskus antoi poikkeusluvat 18 suden metsästykseen, mutta luonnonsuojelujärjestöt valittivat luvista hallinto-oikeuteen, eikä lupia pantu toimeen.
Metsästystä kokeiltiin myös vuosina 2015–2016. Silloin saaliiksi päätyi erityisen paljon laumojen alfayksilöitä, mikä ei ollut tarkoituksenmukaista.
Susi rauhoitettiin Suomessa vuonna 1973.
Juttua päivitetään.