Oulun käräjäoikeus tuomitsi torstaina Kuusamon suurpetokeskuksen perustajan Sulo Karjalaisen, 84, ehdolliseen vankeuteen eläinsuojelurikoksesta.

Tuomion sai myös Pasi Robert Jäntti, 65, joka nousi Karjalaisen tilalle suurpetokeskuksen toimitusjohtajaksi syksyllä 2022. Kolmas tuomittu on eläinlääkäri, jonka kanssa yhtiöllä oli terveydenhuoltosopimus. Heidät tuomittiin sakkorangaistukseen eläinsuojelurikoksesta.

Oikeuden mukaan Karjalainen kohteli useita eläimiä niin, että niille aiheutui tarpeetonta kärsimystä. Suurpetokeskuksen tarhoilla oli muun muassa koirasusi, jota muut lauman jäsenet purivat toistuvasti. Oikeuden mukaan Karjalaisen olisi pitänyt toimittaa eläin eläinlääkäriin, jotta se saisi tarvitsemaansa hoitoa. Oikeus toteaa, että eläimelle aiheutui tarpeetonta kärsimystä ja kipua.

Syytteessä ollut eläinlääkäri lopetti koirasuden sen jälkeen, kun aluehallintovirasto (avi) velvoitti helmikuussa 2020 suurpetokeskuksen huolehtimaan heti sairaiden eläinten hoidosta. Avi puuttui suurpetokeskuksen toimintaan useita kertoja.

Pieni karhu pienessä häkissä

Oikeuden mukaan keväällä 2022 yksivuotiasta Aina-karhua pidettiin Karjalaisen varastohuoneessa häkissä, jonka pituus oli reilut puolitoista metriä ja korkeus 0,8 metriä. Häkki oli niin matala, että säkäkorkeudeltaan noin 70-senttinen karhu ei mahtunut nostamaan päätään. Oikeuden mukaan kaikki kolme miestä tiesivät karhun säilytyspaikasta.

Koska kyseessä oli alle kuukauden ajanjakso ja karhun terveydentila todettiin terveystarkastuksissa hyväksi, ei oikeus pitänyt Aina-karhun kohtelua erityisen raakana tai julmana. Tästä huolimatta oikeus katsoi, että karhulle aiheutui tarpeetonta kärsimystä.

Lisäksi Karjalainen säilytti oikeuden mukaan tarhan ulkopuolella munuaissairaudesta kärsinyttä ilvestä pienessä minkki- tai näätähäkissä useita kuukausia. Tässäkin tapauksessa oikeus katsoi, että ilvekselle aiheutui tarpeetonta kärsimystä.

Kaikki kiistivät syytteet

Jäntti ja eläinlääkäri kiistivät syytteet. He eivät kertomansa mukaan havainneet, että lauma olisi kohdellut yhtä koirasutta kaltoin.

Aina-karhun häkki ei kaksikon mukaan ollut liian pieni. He katsoivat, että eläintarha-asetuksen vaatimus vähintään 800 neliömetrin tarhasta koskee vain aikuisia karhuja. Heidän mukaansa karhun pesä on luonnostaan pieni.

Myös Karjalainen kiisti syytteensä. Hänen mukaansa Aina-karhua hoidettiin lainsäädännön vaatimalla tavalla. Häkissä ollut ilves oli hänen mukaansa kuntoutumassa, jotta se voitaisiin palauttaa luontoon.

Hän kiisti myös syytteet siitä, että eläimiä ei olisi ruokittu asianmukaisesti tai eläinten hampaita ei olisi hoidettu. Näiltä osin oikeus myös hylkäsi syytteet.

Kolmikkoa syytettiin myös siitä, että lähisukua keskenään olevia karhuja pidettiin samassa häkissä ja eläintarhassa oli syntynyt sisäsiittoisia karhunpentuja. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt tätä rikoksena.

Karjalainen tuomittiin eläinsuojelurikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Karjalaista ei määrätty syyttäjän vaatimaan eläintenpitokieltoon, koska oikeus katsoi, että hän ei ole enää vastuullisessa asemassa suurpetokeskuksen eläinten hoidossa.

Jäntti ja eläinlääkäri tuomittiin molemmat maksamaan 45 päiväsakkoa eläinsuojelurikoksesta.