Tytti Tuppuraisen (sd) mielestä VTV-raporttia seuranneessa keskustelussa näkyy hallituspuolueiden harhautusyritys.
– Kannattaa miettiä, että jos mennään taas sosiaalidemokraattien johtamaan hallitukseen, niin miten meille käy, jäljet eivät ole kovin hyvät, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi sanoo.
Lohi katsoo, että Sanna Marinin (sd) hallitus jakoi rahaa liian avokätisesti.
– Jotkut harhautuivat ajattelemaan, ettei velalla ole väliä, kun elettiin nollakorkojen aikaa, ajoittain jopa miinuskorkojen aikaa. Osalla alkoi niin sanotusti mopo keulia.
Markus Lohi (kesk) myöntää, että Marinin hallitus jakoi rahaa liian kevyesti. Lohi lisää, että ”oppositio oli kirittämässä siinä aika hyvin ja vaati aika ajoin isompia koronakorvauksia”. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
KIISTELY Marinin hallituksen perinnöstä alkoi, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi raportin, jossa käsiteltiin Marinin hallituksen talouspolitiikkaa.
Marinin hallituksessa olivat Sdp, keskusta, vihreät, Rkp ja vasemmistoliitto.
VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus nosti menotason vuosina 2020–2023 keskimäärin noin kymmenen miljardia euroa korkeammalle kuin mitä ennen pandemiaa suunniteltiin.
Julkinen velka – joka pitää sisällään valtion, kunnat ja sosiaaliturvarahastot – kasvoi vuoden 2019 lopun tasolta vuoden 2023 loppuun mennessä 55,7 miljardia euroa.
VTV:n mukaan koronakriisiin liittymättömät menolisäykset kiihtyivät hallituskauden edetessä, kun hallitus lisäsi merkittävästi esimerkiksi kuntien, oppilaitosten ja kulttuurilaitosten menoja.
Määrärahoja kohdennettiin muun muassa sairaanhoitopiireille, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, koulutukseen, turveyrittäjien tukeen sekä liikennehankkeisiin.
Rahaa valui myös erilaisiin kehityshankkeisiin, kuten kalateiden ja tulvapenkereiden kunnostushankkeisiin, kirjastojen perustamishankkeisiin sekä kuntien digitalisaatiota tukevaan hankkeeseen.
Kiistely Sanna Marinin (sd) hallituksen talouspoliittisesta perinnöstä jatkuu. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Lohen edustamalla keskustalla oli keskeinen rooli Marinin hallituksen talouspolitiikassa, sillä puolueella oli valtiovarainministerin salkku.
Lohi korostaa, että keskusta edusti erilaista ”talouspoliittista viritystä kuin muut hallituspuolueet”, ja katsoo, että hallitus olisi kaatunut talouspoliittisiin erimielisyyksiin ilman kriisejä.
– Kun tehtiin sovittuja menoleikkauksia, jotta menokehyksissä pysytään, niin kävi ihan poikkeuksellinen tilanne, että pääministeri ei tukenut sovittua linjaa, vaan vaati, että lähdetään poikkeamaan kehyksistä, vaikka kriisi oli jo ohi. Se teki tilanteen tosi hankalaksi, Lohi sanoo Mariniin viitaten.
– Samaan aikaan tuli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Nato-jäsenyysneuvottelut, sellaisessa tilanteessa vastuulliset hallituspuolueet eivät voi kaataa hallitusta.
Lohi katsoo, että VTV:n raportti antaa liioitellun kuvan Marinin hallituksen rahankäytöstä, ja viittaa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän kommentteihin.
Niemelä sanoi HS:lle, että Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan.
Lohen mukaan kritiikille on ”isossa kuvassa myös sijaa”.
– Olisi pitänyt jatkaa Sipilän hallituksen talouspolitiikan linjalla. Olisimme paljon paremmassa tilanteessa.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen toimi Marinin hallituksessa Eurooppa- ja omistajaohjausministerinä.
– Talouspoliittiset ratkaisut tehtiin hyvin toisenlaisissa olosuhteissa ja jälkiviisauteen ei auta liikaa takertua. Tuolloin kaikki koettiin tarpeellisiksi ja välttämättömiksi, Suomea kehittäviksi menolisäyksiksi, Tuppurainen sanoo.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mukaan Marinin hallitus onnistui estämään Suomen ajautumisen lamaan. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Tuppurainen myöntää, etteivät kaikki Marinin hallituksen säätämät tuet kohdentuneet järkevästi.
– Ei kaikki mennyt putkeen, ei myöskään koronayritystukien osalta. Jälkikäteen pystyttäisiin kohdentamaan kaikkea vähän tarkemmin, mutta ratkaisuja tehtiin kriisioloissa.
– Kriisioloissa menotaso tuppaa nousemaan ja jäämään pysyvästi korkeammalle tasolle. Tähän pitää jatkossa kaikkien puolueiden ja hallitusten kiinnittää huomiota.
Tuppuraisen mielestä VTV-raporttia seuranneessa ryöpytyksessä näkyy hallituspuolueiden harhautusyritys.
– Kun taivasteltiin valtavan suuria menolisäyksiä, jätettiin huomauttamatta, että valtaosaa niistä silloinen oppositio tuki ja iso osa menolisäyksistä oli joko automaattisten vakauttajien kautta kasvaneita menoesityksiä ja indeksisidonnaisia menoja.
Opetusministeri, Rkp:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz vaikutti Marinin hallituksen aikana Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Rkp on mukana myös istuvassa Petteri Orpon (kok) hallituksessa.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) sanoo, että kriisin keskellä on vaikeampi arvioida tilannetta kuin muutamaa vuotta kriisin jälkeen. Adlercreutzin mukaan on selvää, että talouden elvyttäminen oli liiallista ja jatkui liian pitkään. Kuva: Ivan Bessedin
Adlercreutz arvioi, että Marinin hallituksen talouspolitiikka oli ”jossain määrin leväperäistä”.
– Pitää muistaa, että kun kriisi oli päällä, oppositiosta kuului lähinnä huutoja sen perään, että pitäisi vielä enemmän laittaa rahaa menemään. Toki olen sitä mieltä, että sopeuttamiseen olisi pitänyt pystyä palaamaan nopeammassa tahdissa ja suuremmassa määrin ja tavallaan niitä seurauksia nyt kannetaan.
Adlercreutzin mukaan korkojen nousu tuli monille yllätyksenä.
– On selvää, että velkaantumisen tahtia ei otettu tarpeeksi vakavasti, ei osattu aavistaa, että korkomenot nousevat muutamassa vuodessa usealla miljardilla.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta istui Marinin hallituksen aikaan eduskunnassa riviedustajana.
– Viime kauden puolueet ovat tehneet viime kauden hallituspolitiikkaa, ja tällä hetkellä suunta kannattaisi olla jo eteenpäin. En ole johtanut puoluetta viime kaudella, joten en näe tarvetta kommentoida enempää, Virta sanoo.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta katsoo, että ilman rakenteellisia uudistuksia ollaan ”ikuisessa juustohöyläkeskustelussa, jossa haasteet syvenevät ja syyllisiä etsitään”. Kuva: Petteri Tuohinen / HS
Virran mukaan kaikilla puolueilla, jotka ovat johtaneet Suomea viimeisten vuosikymmenten aikana, on peiliin katsomisen paikka.
– Viimeiset 20 vuotta taloutta olisi pitänyt Suomessa vähän vastuullisemmin. Harmi, että tälläkään hetkellä ei mennä oikeaan suuntaan.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Li Andersson kommentoi VTV:n raporttia ja Marinin hallituksen talouspolitiikkaa IS:lle jo aiemmin.
Andersson näki itsekritiikin aihetta lähinnä koronavuosien yritystuissa, jotka olisivat voineet Anderssonin mukaan kohdentua järkevämmin.