Jääkiekon Mestarien liigassa CHL:ssä kolme suomalaista seuraa KalPa, Ilves ja Lukko selvittivät tiensä tällä viikolla puolivälieriin.
Viimeksi enemmän suomalaisseuroja on ollut kahdeksan parhaan joukossa CHL:ssä sarjan ensimmäisillä kausilla 2014–2015 ja 2015–2016. Tuolloin kahdeksan parhaan joukossa oli neljä suomalaisseuraa.
KalPa kukisti omassa puolivälierässään viime vuoden mestarin, sveitsiläisen Zürichin. Ilves jatkoi tappiotonta kauttaan CHL:ssä kaatamalla saksalaisen Bremerhavenin ja Lukko löi norjalaisen Storhamarin.
SM-liigaseuroista on kuitenkin todettu viime vuosina, että CHL:ssä pääsee taloudellisesti nollatulokseen tai vähän plussalle finaaliin päästessä.
Ilves ylsi nyt ensimmäistä kertaa historiassaan CHL:ssä kahdeksan parhaan joukkoon, mutta toimitusjohtaja Risto Jaloa rassaa taloudellinen puoli.
– Katsojia ei saa siinä määrin peleihin kuin SM-liigaan. Niillä ei pysty kuittaamaan matkakustannuksia, Jalo kertoo.
Keskiviikkona CHL-neljännesvälierää seurasi vain 1 914 katsojaa.
Jalo arvioi, että kaikkien seurojen tappiot CHL:stä ovat tässä vaiheessa kautta noin 50 000 – 150 000 euroa.
Avaa kuvien katselu
Jo kuukausi sitten Zürichiä vastaan katsomot näyttivät tyhjiltä, mutta silloin sentään paikalla oli 3232 katsojaa. Kuva: Mika Kylmäniemi / All Over PressRaju avautuminen Tšekistä, Ilves ja Lukko ymmärtävät
CHL:n tilasta avautui myös alkuviikosta Kometa Brnon omistaja Libor Zabransky.
Brno hävisi neljännesvälierien avausosan Ruotsissa Luulajalle 1–6, mikä sinetöi jo lähes käytännössä heidän putoamisensa. Samoin Sparta Praha hävisi avausosan Zugille 0–6. Kumpikaan ei peluuttanut parasta kokoonpanoaan.
Brno-pomo Zabransky avautui rajusti, kuinka pudotuspeleihin pääsemisestä sai palkintorahaa vain 15 000 euroa, kun taas vieraspelireissu Luulajaan maksoi reilut 82 000 euroa.
– Selittäköön joku minulle tämän logiikan? Zabransky jyrisi seuransa verkkosivuilla.
– Tietääkö tästä kukaan, jotka nyt arvostelevat Kometaa? En usko.
Zabranskyn mukaan Brno ei olisi mukana CHL:ssä, ellei heidän olisi pakko.
Avaa kuvien katselu
Libor Zabransky puhui suunsa puhtaaksi CHL:stä. Kuva: CTK/All Over Press
Ilves-pomo Jalo ymmärtää hyvin avautumisen. Hän kertoo, kuinka elokuun lopussa Ilves lensi vieraspelireissulle ensiksi Müncheniin ja sieltä sitten Dubliniin.
– Tuo viikonloppu taisi olla yksi vilkkaimmista lomaviikonlopuista Keski-Euroopassa. Kahden hengen huoneet maksoivat suurin piirtein nelosella alkavan summan. Tuosta tulee heti 50 000 euron reissu, kun kiekkojoukkuetta liikuttaa Eurooppaan, Jalo laskee.
Lukon toimitusjohtaja Rafael Eerola oli myös lukenut avautumisesta. Hän ymmärtää kritiikin.
– On kieltämättä erikoista, että huippuseurat maksavat siitä ilosta, kuinka pääsevät johonkin osallistumaan. Kyllähän se on väärinpäin. Katselen kateellisena jalkapalloon, Eerola viittaa esimerkiksi KuPSin menestymiseen jalkapallon Konferenssiliigassa.
Avaa kuvien katselu
Raumallakaan kuvissa ei näkynyt paljoa yleisöä tiistain neljännesvälierässä. Kuva: All Over Press
KuPSille pelkästään Konferenssiliigan liigavaiheeseen pääsy tuo rahaa noin 3,17 miljoonaa euroa. Lisäksi liigavaiheessa jokainen tasapeli tuo rahaa 133 000 euroa ja jokainen voitto 400 000 euroa.
Kahden tasapelin ja yhden voiton myötä rahaa on tullut siis jo reilut 3,83 miljoonaa euroa.
– Tämä asia on CHL:ssä erittäin heikko tällä hetkellä, Eerola sanoo.
Turnausmuotoinen loppuhuipennus?
Lukon tappioista kysyttäessä Rafael Eerola sanoo, että CHL ei ole tällä hetkellä taloudellisesti toimiva yhtälö. Urheilullisestikin CHL on Eerolasta haastava yhtälö, koska sen takia pitää pelata samaan aikaan kahta sarjaa.
– Kyllä tässä vakavasti taustalla keskustellaan, että joku muu turnausmuotoisempi tai jossain tauoilla väleissä pelattava muoto olisi parempi. Se olisi taloudellisestikin helpompi yhtälö järjestää, Eerola kuvailee.
SM-liiga on sitoutunut CHL:ään kevääseen 2028 asti. Jo viime kesänä SM-liigan hallituksen puheenjohtaja ja Ilveksen puheenjohtaja Jyrki Seppä linjasi MTV:lle, että ilman muutoksia CHL:ään SM-liiga ei lähde enää kevään 2028 jälkeen mukaan sarjaan.
Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo sanoo myös, että tähän tapaan CHL ei voi jatkua seuraavalla sopimuskaudella.
– Kyllä kaikki euroliigajoukkueet ovat varmaan todella huolissaan, että tulee tällaisia määriä lisäkuluja. Ei se maistu kenellekään, Jalo sanoo.
Avaa kuvien katselu
Risto Jalo on huolissaan CHL:n tilasta. Kuva: Antti Eintola / Yle
Lukko-pomo Eerola toivoisi, että muutoksia tulisi CHL:ään jo ennen kevättä 2028.
– Kyllä tässä on CHL:ssä pian palaverin paikka. Varsinkin, kun muista maista alkaa tulla samanlaista viestiä kuin Tšekistä.
Eerolan pohdinnassa alkusarjapelit olisivat ohjelmassa ennen SM-liigakauden alkua ja huipentuma olisi lopputurnaus esimerkiksi marraskuussa. Se olisi Eerolan visiossa Spengler Cupin kaltainen turnaus. Spengler Cup on vuosittain järjestettävä perinteikäs kutsuturnaus Sveitsissä. Se pelataan perinteisesti joulun välipäivinä.
”Pelaajat ovat koko ajan tykänneet”
Vertailu kolmen suomalaisjoukkueen yleisömäärissä CHL:ssä ja SM-liigassa on karu.
Ilveksen lisäksi KalPan ja Lukon yleisökeskiarvot jäävät myös CHL:ssä selkeästi SM-liigan vastaavista.
Lukko-pomo Eerola ymmärtää myös katsojia, koska SM-liiga on huippusarja. Euroopan yhteistä kiekkosarjaa hän ei ole heittämässä roskakoriin.
– Näen, että seuroja kiinnostaisi varmasti tulevaisuudessa kansainvälinen huippusarja, jossa olisi merkittävät isot sponsorit ja kenties taloudellista porkkanaa. Mutta tämänhetkisellä mallilla näkisin kyllä haasteita, Eerola summaa.
Avaa kuvien katselu
KalPa otti kovan päänahan keskiviikkona, kun voitti sveitsiläisen huippuseuran Zürich Lionsin.
KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman kertoo, että heidän CHL-taipaleensa on toistaiseksi ”aika maltillisesti” miinuksella. KalPan kustannuksia on hillinnyt, että he ovat kyenneet matkustamaan vieraspeleihin reittilennoilla.
Toki Kuopiossakin tiedetään, että taloudellista yhtälöä pitäisi pystyä kehittämään, mutta Saksman ei ihan täysin allekirjoita Zabranskyn kommentteja.
– Sen tiedän, että pelaajat ovat tykänneet koko ajan pelata CHL:ää. Pystytään mittaamaan kansainvälisesti kilpailukykyä ja pelaamaan kesken kauden pudotuspelejä. Se on ilman muuta arkeen heille plussaa, Saksman sanoo.
Taloudellisen yhtälön kehittämiseksi Saksman ehdottaa CHL:lle samaa ratkaisua kuin kotimaisessa SM-liigassa. CHL hoitaisi itse varainhankintansa ja myisi kumppanuutensa.
– Nopeammalla aikavälillä olisi mahdollisuus löytää toimintaan rahaa. Jos palkintorahat nousevat sitä kautta, se varmasti kiinnostaisi eri tavalla kaikkia organisaatioita, Saksman sanoo.