SM-liiga on muuttumassa radikaalisti, kirjoittaa jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén.
20.11. 21:11
SM-liigan sarjamallisirkus on lähestymässä maalia.
Torstaina SM-liigan hallitus lähetti seuroille lopullisen esityslistan ensi viikon yhtiökokoukseen, jonka pohjalta seurat äänestävät uudesta sarjamallista.
Osakkaiden äänestys tapahtuu tasan viikon päästä, 27. marraskuuta pidettävässä liigan yhtiökokouksessa.
IS:n saamien tietojen mukaan tuona suomalaisen jääkiekon kohtaloniltana SM-liigan esityslistalla on kuin onkin kaksi vaihtoehtoista sarjamallia. Molemmissa sarjamalleissa liigan alaisuudessa olisi kaksi sarjatasoa eli niin sanottu A- ja B-liiga.
Yhdessä mallissa joukkueet jakautuvat 14+10 ja toisessa mallissa 12+10.
Seuroille torstaina lähetetyssä esityslistassa ovat mukana suorat nousut ja laskut A- ja B-liigan välillä.
Tässä tulee kovin paukku: IS:n tietojen mukaan esityslistalla on, että ennen A- ja B-liigaan järjestymistä kaudella 2026–27 SM-liigassa pelattaisiin historiallinen siirtymäkausi.
Esityksen mukaan ensi kaudella Superliigassa pelaisivat ”kaikki kynnelle kykenevät” eli seurat, jotka täyttävät liigalisenssin kriteerit.
SM-liiga olisi siis ensi kaudeksi avoin kaikille kykeneväisille seuroille. Eli käytännössä tämä tarkoittaisi Mestiksestä vain Jokereita ja mahdollisesti Joensuun Kiekko-Poikia, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa pelata liigassa.
Jokerit pelaa kolmatta kauttaan Mestistä. Viime kaudella Jokerit voitti mestaruuden ylivoimaisesti. Kuva: Kimmo Penttinen
Järisyttävän innovaation seurauksensa ensi kauden päätteeksi 12 tai 14 urheilullisesti parasta jatkaisivat uuteen A-liigaan, joka alkaisi syksyllä 2027. Loput B-liigaan.
Jos tämä ehdotus menee yhtiökokouksessa läpi, kaudella 2026–27 luvassa on armoton ja huippukiinnostava eloonjäämiskamppailu paikasta auringosta.
Sarjajärjestelmäuudistuksen ympärillä on syksyn aikana riittänyt käänteitä ja draamaa enemmän kuin laki sallii.
Monista seuroista on leikkisästi ilmoitettu, että popcorn-kipoille ja virvoitusjuomille on riittänyt käyttöä. Eikä ihme.
Vielä viikko sitten liigan osakaskokouksessa seurat olivat lähes yksimielisiä tavoista, joilla uudet sarjamallit viedään läpi.
Osakaskokouksessa seurat käytännössä sopivat, että yhtiökokoukseen päätettävien asioiden listalle menee uusi sarjamalli 12+10. Suorat nousut ja putoamiset saivat enemmistön kannatuksen.
Aiemmin tällä viikolla Porin Ässät käänsi yllättäen kelkkansa. Ässät on esittänyt, että tulevassa yhtiökokouksessa voitaisiin äänestää sittenkin 14+10 ja 12+10 mallien välillä. Näin nyt siis tapahtuu.
Ässien taakse on IS:n tietojen mukaan hivuttautunut muitakin seuroja. Matkan varrella osa suuristakin seuroista on alkanut pohtia kantojaan.
Taustalla painetta lyö Heikki Penttilän Causabon-konklaavi.
Penttilän johdolla SM-liigan suurseurat uhkaavat perustaa uuden sarjan ensi kaudeksi, jos suurseurojen tahtoon joukkuemäärän selkeästä pienentämisestä ei päästä sopuun.
Paine muutokseen on kova, mutta uskovatko Causabon-seurojen ulkopuoliset seurat Penttilän konklaavin uhkavaatimukseen ja sen toteutuessaan tapahtuvaan SM-liigan hajoamiseen riittävästi?
Tämä on satojen miljoonien eurojen kysymys, joka ratkaisee kaiken.
Moni seura näkee 14+10-mallin toimivammaksi, sillä 12 joukkueen A-liigalla voi olla omat haittavaikutuksensa.
Yksi huolenaiheista on pelaajapolkujen ja U20-sarjan kohtalo. Tästä ei ole pahemmin huudeltu julkisuudessa tänä syksynä.
IS:n tietojen mukaan osa liigaseuroista selvittää jo nyt radikaalia ratkaisua eli luopumista kokonaan U20-joukkueesta ensi kaudesta alkaen.
U20-joukkueen pyörittäminen kustantaa liigaseuroille 300 000-400 000 euroa kaudessa. Osassa seuroissa pohditaan tämän summan siirtämistä edustusjoukkueen vahvistamiseen, kun kilpailu kovenisi 12+10-mallissa.
Jos A-liigaa pelataan 12 joukkueella, joista kymmenen pääsee lopulta ”kuiville”, kaikki paukut pyritään lyömään A-liigassa pysymiseen ja rutinoituneisiin ammattilaispelaajiin.
HIFK on yksi seuroista, joka on mukana ns. Causabon-porukassa. Kuva: Jussi Eskola
Tällöin nuorten pelaajien ajaminen sisään jää käytännössä B-liigan joukkueille. Tämän takia joidenkin A-liigan seurojen näkökulmasta oman juniorijoukkueen ylläpitäminen ei ole erityisen houkutteleva vaihtoehto.
Voi perustellusti kysyä, miksi A-liigan joukkueen kannattaisi maksaa siitä, että se tuottaa nuoria pelaajia B-liigaan. Varsinkaan kun ei ole mitään takeita siitä, että nämä pelaajat palaisivat ”emoseuraansa” muutaman vuoden päästä.
Joukkuemäärän lisäksi sarjamalliuudistuksessa haetaan muutosta liigan tv-sopimuksen ja vedonlyöntisopimusten tulonjakoon.
Laajemmassa 14+10-mallissa tulonjakosuhde olisi 80–20 A- ja B-liigan kesken. Kapeammassa 12+10-mallissa tulonjakosuhde olisi 70–30.
Pudotuspelien tulonjakomalliin on tulossa iso muutos uudessa mallissa, sillä se on ollut seuroille iso kynnyskysymys.
Nykymallissa liigaseurat saavat pitää tulonsa pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta ja puolivälieristä. Välieristä ja finaalisarjasta seurat saavat pitää 20 prosenttia, loput menevät SM-liigalle. Liiga pitää pudotuspelipotista miljoona euroa itsellään ja jakaa loput pudotuspeleihin päässeille joukkueille.
Uudessa mallissa tulonjako muuttuu niin, että seurat pitävät kaikki lipputulonsa itse. Liiga toki veloittaa runkosarjan jälkeisistä otteluista syntyneitä kuluja.
Liigan turhauttavan jäykkä päätöksenteko on uudistumassa niin, että jatkossa päätökset eivät vaadi isoa enemmistöä. Tämä on suurille seuroille jopa joukkuemäärää tärkeämpi muutos.
SM-liigaa ja sen tulevaisuutta koskeviin merkittäviin päätöksiin vaaditaan nyt kahden kolmasosan enemmistön hyväksyntä.
Tällä hetkellä äänioikeutettuja seuroja on 15, koska viime kaudeksi liigaan nostettu Kiekko-Espoo ei ole vielä maksanut osakasmaksuaan kokonaan.
Suomalaisen jääkiekon tuomiopäivä on tasan viikon päästä.