Luonnon virkistyskäytön suosio kasvaa ja luonnossa liikkumisen tavat monipuolistuvat. Palveluiden kehittäminen ja luonnonsuojelu edellyttävät tarkempaa tietoa kävijöistä ja heidän liikkumisestaan. Helsingin yliopiston Digital Geography Lab ja Metsähallituksen Luontopalvelut ehdottavat, että digitaalisia jalanjälkiä – kuten matkapuhelin- ja sosiaalisen median dataa – tulisi hyödyntää tehokkaammin, jotta luonnossa liikkumisesta saataisiin nykyistä monipuolisempaa ja ajantasaisempaa tietoa.
Luonnossa liikkuminen on kasvava vapaa-ajan viettotapa Suomessa. Kansallispuistojen käyntimäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kahden vuosikymmenen aikana, ja lähiluonto nähdään yhä tärkeämpänä osana hyvinvointia. Retkeilijöiden joukko monipuolistuu: luonnossa liikkuu eri-ikäisiä, eri kuntoisia, ja eri kokemuksella varustettuja retkeilijöitä vasta-alkajista ja kokeneisiin luonnossa liikkujiin. Kehitys lisää paineita retkikohteiden palveluille ja retkeilyreittien kunnossapidolle.
Tällä hetkellä Metsähallituksen Luontopalvelut kerää tietoa retkikohteidensa vierailijamääristä retkeilyreittien varrella olevien kävijälaskureiden ja kävijätutkimusten avulla. Digitaaliset jalanjäljet antaisivat lisämahdollisuuksia tiedon tuottamiseen.
– Digitaalisia jalanjälkiä syntyy jatkuvasti ihmisten käyttäessä kännyköitä luonnossa, retkiä suunnitellessaan tai jakaessaan kokemuksiaan. Tätä monipuolista dataa voitaisiin hyödyntää luontoalueita koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Teleoperaattoreiden anonyymisti keräämä sijaintidata, liikuntasovellusten tallentamat reitit sekä sosiaalisen median julkaisut voivat kertoa, missä ihmiset liikkuvat, mitä he tekevät ja millaisia kokemuksia haluavat jakaa tietyistä paikoista. Tietoa on mahdollista käsitellä yleisellä tasolla, tietoturvallisesti. Tutkimukset ovat jo osoittaneet, että sosiaalisen median data vastaa virallisia kävijämääriä hyvin, ja esimerkiksi konenäön avulla on voitu tunnistaa kansallispuistojen suosituimpia kuvauskohteita, Tuuli Toivonen Helsingin yliopiston Digital Geography Labista sanoo.
– Haluamme kehittää asiakaslähtöisesti retkeily- ja matkailupalveluita Suomen upeimmassa luonnossa tietoon ja käyttäjien liikkeisiin perustuen. Digitaalisten jalanjälkien nykyistä parempi käyttö auttaisi meitä myös suojelemaan uhanalaista luontoa: voisimme esimerkiksi verrata digitaalisia jalanjälkiä uhanalaisimpien lajien esiintymispaikkoihin ja tarvittaessa tehdä suojelutoimia, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta sanoo.
Digital Geography Lab ja Metsähallitus esittävät viisi keskeistä tekoa, joiden avulla jo nyt digitaalisiin jalanjälkiin kertyvä tieto luonnossa liikkumisesta tulisi paremmin hyötykäyttöön:
- Kansallinen tutkimusohjelma uusien menetelmien kehittämiseksi luonnossa liikkumisen seurantaan
- Datan saatavuuden parantaminen yhteistyöllä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä
- Teleoperaattoreille kannustimia kotimaisen datatalouden vahvistamiseksi
- Tietosuoja-asetusten selkeä tulkinta ja yhtenäiset ohjeistukset datan käyttöön luonnossa liikkumisen seurannassa
- Yhteinen tietokanta luonnossa liikkumisesta, joka pitää huolen siitä, että data on käyttökelpoista ja käytettävissä myös pitkällä aikavälillä.
Suositeltujen toimien tavoitteena on tukea sekä Euroopan datastrategian että Suomen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteita. Näin voidaan sovittaa yhteen hyvinvointia edistävä virkistyskäyttö ja luonnonsuojelun tarpeet sekä varmistaa, että luontoalueet palvelevat moninaistuvaa käyttäjäkuntaa kestävällä tavalla.
Fakta: Metsähallituksen Luontopalvelut ja Helsingin yliopiston Digital Geography Lab aloittivat yhteistyön
- Helsingin yliopiston Digital Geography Lab ja Metsähallituksen Luontopalvelut sopivat yhteistyöstä lokakuussa 2025. Yhteistyön tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa tiedon tuottamista ja uusien menetelmien kehittämistä ja siten tukea luonnon virkistyskäytön tutkimusta ja tietopohjaista päätöksentekoa.
- Luontopalvelut antaa yliopiston käyttöön luonnon virkistyskäyttöön liittyviä tietoaineistoja. Yhteistyö mahdollistaa Metsähallituksen keräämien aineistojen tehokkaamman hyödyntämisen tutkimuksessa, yhteisesti kiinnostavien tutkimuskysymysten muotoilun ja nopeuttaa tutkimustulosten soveltamista käytännössä.
- Yhteistyö parantaa yliopiston kykyä tuottaa ajantasaista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tietoa. Yhteistyö auttaa myös sovittamaan yhteen kasvavan luontomatkailun ja luonnonsuojelun tarpeet sekä tukee kestävää palveluiden ja infrastruktuurin suunnittelua.
Lisätietoja medialle:
Helsingin yliopiston politiikkasuositus
Geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen, Helsingin yliopiston Digital Geography Lab, p. 040 5655 994, sähköposti muotoa [email protected]
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, Metsähallitus, p. 0400 328 759, sähköposti muotoa: [email protected]
Tietoa julkaisijasta
Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka hoidossa on kolmasosa Suomen maa- ja vesialueita. Metsähallituksen tarkoitus on luonnon arvon ja yhteisen varallisuuden vastuullinen kehittäminen yli sukupolvien. Lähes 1000 metsähallituslaista eri puolilla Suomea vastaavat alueiden kestävästä käytöstä, hoidosta ja suojelusta – erilaiset tarpeet ja odotukset yhteensovittaen.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarjoaa kestävän tavan nauttia Suomen kauneimmasta luonnosta. Suojelemme arvokkainta luontoa ja vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet, pohjoiset erämaa-alueet sekä monet merkittävät historiakohteet.
Digital Geography Lab on monitieteinen tutkimusryhmä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolla. Ryhmä tutkii ihmisten liikkumista luontoalueilta kaupunkeihin, ja eri mittakaavatasoilla paikallisesta globaaliin. Pyrkimyksenä on ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen sekä ihmisten ja luonnon vuorovaikutuksen ja sen muutosten ymmärtäminen. Näkökulma on maantieteellinen ja usein myös menetelmällinen: ryhmä tunnetaan kansainvälisesti erityisesti digitaalisia jalanjälkiä uusilla tavoilla hyödyntävästä tutkimuksestaan.