– SM-liigaa piti aluksi johtaa kovalla kädellä, jotta porukka uskoisi, että täällä ei sooloilla. Paljon oli kaikenlaista, kun siirryttiin ammattilaismaailmaan.
Jääkiekon SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja Kalervo Kummola johti suomalaista pääsarjakiekkoa vahvalla otteella. Kun amatöörimaailmasta hypättiin vuonna 1975 ammattimaisempaan SM-liigaan, siirtymävaihe ei ollut kivuton.
Tuolloin Kalervo Kummola sai lempinimen rautakansleri.
Tänään perjantaina 80 vuotta täyttävä Kummola jyrähtää nykyään harvoin.
Yle Urheilun syntymäpäivähaastattelussa hän kertoo mielipiteensä muutoksesta, jota SM-liigan sarjajärjestelmään ollaan tekemässä.
Jos suomalaisen jääkiekon tasoa halutaan nostaa, SM-liigan pitää olla pienempi. Paljon pienempi kuin nyt.
Kalervo Kummola
Kummolan puhelin soi yhä
Kummola saapuu hyväntuulisena ja rentona haastatteluun Tampere-talossa. Olemme pitkän linjan jääkiekkojohtajan ja yhteiskuntavaikuttajan kotikentällä.
Paikka juttutuokiolle löytyy helpommin kuin aika kiireisen Kummolan kalenterista.
– Maanantai menee kunnallispolitiikkaan, tiistai kokouksiin ja jokaiselle arkipäivälle on jotakin. Viikonloppuisin on puhetilaisuuksia ja edustustehtäviä, Kummola vahvistaa.
Kummola on ennen kaikkea jääkiekkomies. Suomen Jääkiekkoliittoa pitkään johtanut Kummola vähättelee nykyistä rooliaan jääkiekossa. Hän korostaa haluaan olla sekaantumatta asioihin, joita muut nyt johtavat.
Avaa kuvien katselu
Kalervo Kummola on omien sanojensa mukaan vetäytynyt taustalle suomalaisessa jääkiekossa. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Sisäpiiristä voi kuitenkin saada toisenlaisiakin näkemyksiä Kummolan vaikutusvallasta.
– Kyllä minulle porukat soittelevat, ”Kale” myöntää.
– Yhden ja toisen kanssa olen keskustellut, mutta se on aina kuulijan varassa, mitä halutaan tai ei haluta kuulla. En minä kauheasti ole kantaa ottanut, Kummola vakuuttaa.
Kuten alla olevalta videolta näkee, Kummola ei kuitenkaan allekirjoita, että Suomi-kiekossa olisi johtajuusvajetta.
Onko Jääkiekkoliitossa johtajuusvaje, Kalervo Kummola?Kummola haluaa joukkuemäärää rajusti alas
Kun puhe kääntyy SM-liigaan, Kummola pudottelee näkemyksiään vanhemman valtiomiehen varmuudella. Kummola sanoo puhuneensa pitkään, että kahden ylimmän sarjatason pitäisi olla saman sateenvarjon alla. Nyt Mestis kuuluu Jääkiekkoliitolle.
– Asiat näyttävät tällä hetkellä kiteytyvän joukkuemäärään sekä suoraan putoamiseen ja nousemiseen, joita ehdottomasti kannatan. Tällainen antaa alemman liigan joukkueille paremman toivon, Kummola linjaa.
Miesten pääsarjan eli SM-liigan tulevaisuus on ollut suomalaisen jääkiekon kuumin puheenaihe koko syksyn. Ensi viikolla SM-liigan yhtiökokouksessa on tarkoitus päättää uusi sarjamalli.
Vaihtoehdot SM-liigan uudeksi sarjamalliksi
- 12+10-malli: Kaksitasoinen järjestelmä, jossa ylimmällä sarjatasolla olisi 12 joukkuetta ja toisella tasolla 10 joukkuetta. Tämä malli sai enemmistön kannatuksen valmistavassa kokouksessa.
- 14+10-malli: Toisessa vaihtoehdossa ylimmällä sarjatasolla olisi 14 joukkuetta ja alemmalla 10.
- Enemmistö liigaseuroista kannattaa suoraa nousua ja putoamista sarjatasojen välillä. Tämä tarkoittaisi, että erillistä karsintasarjaa ei pelattaisi.
- Päätös uudesta sarjamallista tehdään SM-liigan yhtiökokouksessa 27.11.
Eri vaihtoehdoista SM-liigan uudeksi sarjamalliksi voi lukea lisää täältä.
Joukkuemäärästä Kummola jyrähtää jämäkästi.
– Jos suomalaisen jääkiekon tasoa halutaan nostaa, SM-liigan pitää olla pienempi. Paljon pienempi kuin nyt.
– Kymmenen olisi tason kannalta varmasti ihanteellinen, mutta se pudottaisi aika monta paikkakuntaa pois. Luulen, että kaksitoista on paras. Elinvoimainen B-sarja on suomalaiselle kiekolle tärkeä asia. Jos ylemmässä liigassa on 14 joukkuetta, B-sarja jää kapealle.
Vaikka osa seuroista on pitänyt kulissien takana tiukasti kiinni linjauksistaan pudotuspelien tulonjaosta, Kummola ei usko, että rahasta syntyy suurta riitaa.
Aiemmin välieristä ja loppuotteluista iso osa tuloista jaettiin kaikkien pudotuspeleihin päässeiden joukkueiden kesken. Nyt pudotuspelien tulonjako on muuttumassa.
– Tämä nykyinen pudotuspelien tulonjako on minun tekemäni, joten olen vähän jäävi. Uudet areenat ovat tehneet sen, että kustannukset ovat nousseet ja tulot myös. Joukkueet haluavat pitää rahat itsellään.
Avaa kuvien katselu
Kummola nostaa Leijonien ensimmäisen MM-kullan 1995 uransa parhaaksi muistoksi. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Helsingin Jokerit saattaa olla kuumin peruna murroksessa. Moni seura haluaisi Mestiksessä operoivan Jokerit SM-liigaan.
Ongelma on, että Jokerien nostaminen pääsarjaan voisi aiheuttaa närää, jos joukkuemäärää muuten pienennetään.
– Markkinointitutkimusten tulokset osoittavat, että Jokerit sinne tarvittaisiin. Tv-yhtiöt ovat varmasti samaa mieltä. Antaa nyt niiden päättää, jotka tekevät päätöksiä. On mukavampi nykyään katsoa sivusta, Kummola väistää.
Kummola on kokenut samanlaisen myrskyn aiemminkin
SM-liigan alkuvaiheisiin palaaminen on ajankohtaisempaa kuin toviin. Kummola ymmärtää, millaisen turbulenssin keskellä suomalainen sarjajääkiekkoilu on.
Vääntö oli kovaa myös 1970-luvun alussa, kun mestaruussarjajoukkueet halusivat perustaa oman liigansa. Kummola oli mukana työryhmässä, jonka tehtävä oli suunnitella uusi ammattilaissarja.
Kymmenen joukkueen SM-liiga perustettiin 1975.
– Turbulenssi taisi olla kovempaa, mitä se nyt on. Jääkiekkoliitto hallitsi tuolloin kaikkea, joten systeemi oli erilainen.
– Kyllä me mestaruussarjaseurat joskus liittokokouksesta uloskin marssittiin. Kai siinä oli periaatteellistakin kiukuttelua. Ei asiat niin huonosti olleet, mutta halusimme pudotuspelit ja itsenäisyyttä.
”On tässä kai jotakin saatu aikaiseksi”
Omaa 58-vuotista uraansa jääkiekon parissa Kummola muistelee lämmöllä.
– Jouduin 22-vuotissyntymäpäivänäni jääkiekkoseuran (Kiekko-67) puheenjohtajaksi. Sittemin olen ollut mukana areenahankkeissa ja muissa. On ollut ilo ja kunnia tuoda oma panos siihen. Kun katsoo, mistä Suomi-kiekossa lähdettiin ja mihin on tultu, niin on tässä porukalla kai jotakin saatu aikaiseksi.
Näitä aikaansaannoksia muisteltiin hiljattain,kun rautakansleri yllätettiin syntymäpäivien kunniaksi.
Kummolan Tuula-vaimo huijasi miehensä tunnetun tamperelaisravintolan kabinettiin, jossa tätä odotti joukko kiekkovaikuttajia, pelaajia ja valmentajia Erkka Westerlundista Saku Koivuun.
Avaa kuvien katselu
Tunnetut jääkiekkovaikuttajat yllättivät Kalervo Kummolan syntymäpäivän kunniaksi. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Avaa kuvien katselu
Yllätys sai Kalervo Kummolan hymyilemään. Kuva: Jani Aarnio / Yle
Ne jotka eivät päässeet paikalle, soittivat.
– Nauru kaikui, kun muisteltiin vanhoja. Kun yksi tarina sai päätöksen, toinen jo odotti, että pääsee kertomaan omaansa.
Miltä kunnioitettava 80 vuoden ikä tuntuu?
– Ei se oikein miltään tunnu, ehkä se numeroina hieman kauhistuttaa. Kai se on uskottava kirkonkirjoja, Kummola heittää.
– Ei tässä enää ole niin innokas kaikkeen lähtemään. Fyysinen kulku hidastuu, mutta niin kauan, kun pää pysyy jossakin asennossa, niin hätää ei ole. Kyllä minulla koko ajan uusia ideoita edelleen syntyy.
Kuinkas muutenkaan. Vierivä kivi ei sammaloidu.