Kauniista ulkokuoresta huolimatta missien elämä ei ole ongelmatonta.

Miss Suomi -finalistit julkistettiin maanantaina. Elle Laitila

Miss Suomi -finalistien julkistustilaisuudessa korostuu vaikeuksien kautta voittoon -asenne. Lavalle astelevat kilpailijat kertovat vuorollaan haastavista kokemuksistaan ja siitä, miten ovat selvinneet niistä.

Tamperelainen Janette Keski-Jyrä, 27, kertoo nuorena diagnosoidun Aspergerin ja ADD:n opettaneen häntä katsomaan maailmaa aivan eri tavoin.

– Minun on joskus vaikea ilmaista itseäni sanoin, mutta koen harjaantuneeni siinä melko hyvin kilpailun myötä, hän kertoo haastattelussa paikan päältä.

Hän kertoo halunneensa puhua avoimesti diagnooseistaan kilpailun aikana lisätäkseen tietoisuutta neurokirjosta.

– Varsinkin Aspergerista ei kuitenkaan välttämättä tiedetä kovin paljon. Se on asia, josta halusin alun perinkin puhua. Haluan omalla esimerkilläni rohkaista ihmisiä, joilla on samanlainen diagnoosi, hän toteaa.

Hän kokee piirteensä kuitenkin kilpailun kannalta enemmän positiivisiksi kuin negatiivisiksi.

– Koen, että Aspergeriin liittyvä suorasanaisuus tekee minusta aidon, helposti lähestyttävän ja inhimillisen. Uskon, että nämä ovat tärkeitä piirteitä myös Miss Suomelle.

Janette Keski-Jyrä haluaa lisätä tietoisuutta neurokirjosta. Elle Laitila

Mallina ja yrittäjänä työskentelevä Eveliina Liimatta, 30, on kääntänyt nuorena kokemansa epävarmuuden voitoksi. Hän kertoo kärsineensä syömishäiriöstä, josta on sittemmin toipunut.

Liimattan mukaan missimaailmassa ja media-alalla on paljon ulkonäköpaineita, mutta niiden käsittely on henkilökohtainen prosessi, joka liittyy itsetunnon kehittymiseen.

– Vaikka paineita saattaa olla tänä päivänä laajasti kaikkialla, tärkeintä on oma omakuva ja terveellinen itsetunto, se on kaiken A ja O, hän toteaa.

Eveliina Liimatta haluaa näyttää omalla tarinallaan esimerkkiä tahdonvoimasta. Elle Laitila

Missimaailmasta ennestään tuttu Ella Virto, 29, avautuu yksinäisyyden tunteesta ja sen raastavuudesta.

– Läpi lapsuuden aikuisuuteen asti olen saanut kokea yksinäisyyttä. Se tunne, että sinua ei haluta ryhmässä mukaan, on musertava, hän kertoo.

Virton mukaan maailma tarvitsee vahvoja naisääniä. Hän haluaa tuoda äänensä kuuluviin erityisesti nuorille, jotka voivat samaistua hänen kokemuksiinsa.

– Olen kulkenut pitkän tien ylä- ja alamäkineen pisteeseen, että annan ääneni samassa tilanteessa oleville nuorille nyt ja vielä vahvemmin kisassa menestymisen kautta.

Ella Virto on kokenut elämässään yksinäisyyttä. Elle Laitila

Kotkalainen Nelli Mattila, 25, kertoo ulkopuolisuuden tunteen ja mielen hyvinvoinnin haasteiden muovanneen hänestä juuri sellaisen, kuin hän on.

– Terapian, läheisten tuen ja oman päättäväisyyteni ansiosta opin kääntämään koetut vaikeudet voimavaraksi, joka auttaa minua kohtaamaan elämän haasteet pelottomasti ja luottamaan itseeni kaikissa tilanteissa, hän kuvailee.

Nelli Mattila on kokenut ulkopuolisuutta sekä haasteita mielen hyvinvoinnissa. Elle Laitila

Venezuelasta Suomeen 13 vuotta sitten muuttanut 26-vuotias Mariangel Velasquez on kärsinyt paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöstä jo 13 vuoden ajan. Häiriö sai alkunsa lapsuudessa, kun hän joutui äitinsä kanssa keskelle ammuskelua.

– Lapsuuteni ei ollut helppo. Kasvoin yhdessä maailman vaarallisimmista kaupungeista ja jouduin 10-vuotiaana ammuskeluun, jonka seurauksena sairastuin paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöön, hän kertoo.

Velasquez uskoo vahvasti, että jokainen voi itse vaikuttaa omaan suuntaansa elämässä ja kokee olevansa itse elävä esimerkki siitä.

– 13 vuotta sitten en olisi osannut kuvitella, että minusta tulisi kauppatieteiden kandidaatti, osaisin 3 kieltä täydellisesti, työskentelisin unelma-alallani markkinoinnin ja viestinnän parissa ja eläisin elämää, jossa musiikki ja matkustaminen ovat vahvasti läsnä.