Elintarviketeollisuuden kannattavuuden elpyminen on lisännyt alan työllisyyttä ja investointeja. Yritykset arvioivat kehityksen jatkuvan myös ensi vuonna. Asia ilmenee Elintarviketeollisuuden (ETL) tuoreesta talouskatsauksesta.

Elintarviketeollisuuden tilinpäätöstietojen perusteella alan liikevaihto ja kannattavuus paranivat vuonna 2024. Liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia ja oli yhteensä 14,3 miljardia euroa. Samaan aikaan kustannukset laskivat prosentin verran. Liikevaihdon kasvun myötä alan liiketulos parani vuonna 2024 ja liiketulosprosentti (liiketulos jaettuna liikevaihdolla) nousi 4,7 prosenttiin. Alan kannattavuus palautui tasolle, jolla se oli ennen vuonna 2022 alkanutta kustannuskriisiä.

Elintarviketeollisuudessa työskentelee tänä vuonna jopa 44 000 henkilöä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Food Drink Europen talouskatsauksen mukaan suomalaisen elintarviketeollisuuden työllisyys on kasvanut nopeimmin koko EU:ssa.

Työllisyyden kasvu selittyy ETL:n mukaan ennen kaikkea tuotannon volyymin elpymisellä vuonna 2023 nähdyn laskun jälkeen. Tänä vuonna alan tuotanto kasvaa reilun prosentin. Elintarviketeollisuus on pysynyt katsauksen mukaan vakaana ja kasvanut myös finanssi- ja koronakriisin aikana. Elintarviketeollisuus eroaa monista muista teollisuuden aloista siinä, että suhdanteiden muutokset eivät vaikuta niin voimakkaasti tuotannon ja työllisyyden kehitykseen.

Myös elintarviketeollisuuden investoinnit ovat olleet selvässä kasvussa viime vuodet. Vuosina 2023–2025 ala investoi 600–800 miljoonaa euroa vuodessa, kun aiempina vuosina investointitaso on ollut tyypillisesti 400–600 miljoonaa euroa.

Elintarviketeollisuusliiton marraskuussa tekemän jäsenkyselyn mukaan alan yritykset odottavat tuotantomäärien kasvavan maltillisesti myös ensi vuonna. Kuitenkin 13 prosenttia yrityksistä ennakoi tuotannon pienentyvän, mikä kertoo vaihtelevista näkymistä toimialan sisällä.

Yritykset hakevat kasvua erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta, mutta myös kotimaan myynnin odotetaan vahvistuvan. Investointien ennakoidaan pysyvän vuosien 2023–2025 tasolla ja kannattavuuden kohentuvan edelleen.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometrin mukaan elintarviketeollisuuden suhdannetilanne on yhä heikko. Näkymät ovat kääntyneet kuitenkin parempaan ja ovat positiiviset ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Tuotannon odotetaan hieman kasvavan, mutta samaan aikaan kannattavuus hieman heikkenee. Suurin este kasvulle on edelleen heikko kokonaiskysyntä niin viennissä kuin kotimaan markkinoilla. Suhdannebarometrin tulokset ovat osittain ristiriidassa ETL:n jäsenkyselyn kanssa. ETL:n mukaan tämä osoittaa markkinoilla olevan yhä epävarmuutta tulevaisuudesta.

Ruoan hinnan nousu jatkunut

Ruoan hinta vähittäiskaupoissa on noussut tänä vuonna keskimäärin kaksi prosenttia. Lokakuussa suurin hinnan nousu vuoden takaiseen verrattuna nähtiin naudanlihassa, jonka hinta nousi lähes 22 prosenttia. Kahvi (21 prosenttia), kaakao (17 prosenttia) ja suklaa (seitsemän prosenttia) ovat kallistuneet globaalien tarjontaongelmien vuoksi. Myös voin hinta on noussut tänä vuonna yli viisi prosenttia. ETL:n mukaan nousua selittävät voin globaali kysynnän kasvu sekä tarjonnan pienentyminen Euroopassa.

Viimeisen vuoden aikana eniten laskivat oliiviöljyn (22 prosenttia) ja sokerin (14 prosenttia) hinnat. Molempien tuotteiden hinnan lasku johtuu raaka-aineen merkittävästä hinnanlaskusta.

Syyskuussa elintarviketeollisuuden suurin tuottajahintojen nousu nähtiin lihatuotteissa, joiden hinnat olivat 8,2 prosenttia korkeammalla viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Myös kahvin, suklaan ja valmisruokien tuottajahinnat nousivat selvästi, noin viisi prosenttia. Eniten tuottajahinnat laskivat mylly- ja tärkkelystuotteissa (-3,2 prosenttia) sekä eläinten ja lemmikkien ruoissa (-2,2 prosenttia).

Naudanlihan vähentynyt tuotanto ja lisääntynyt kysyntä on näkynyt ajoittaisina toimitusvaikeuksina. Kuvassa kaupan tyhjä jauhelihahylly maaliskuussa 2025. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Naudanlihan kasvanut kysyntä johtanut tilapäisiin saatavuusongelmiin

Naudanlihan hinta kääntyi keväällä nousuun niin maataloudessa, elintarviketeollisuudessa kuin vähittäiskaupassakin. Syyskuuhun mennessä hinnat olivat jo merkittävästi viime vuotta korkeammalla tasolla.

Tilastojen mukaan syyskuussa naudanlihan kuluttajahinta oli 18,9 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Lihankasvattajien saama tuottajahinta oli jopa 28,3 prosenttia korkeampi ja punaista lihaa jalostavan teollisuuden hinnat 17,5 prosenttia korkeammat.

Naudanlihan kysyntä on ollut viime aikoina maailmanlaajuisesti vahvaa, mutta sen tarjontaa ovat rajoittaneet kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt, jotka vaikuttavat rehutuotantoon ja siten karjankasvatukseen. Tämä on nostanut naudanlihan maailmanmarkkinahintoja ja tarkoittanut sitä, ettei tuonnilla ole voitu paikata väliaikaisesti suomalaisen kysynnän kasvua.

Epävakaa maailmantilanne aiheuttaa haasteita myös ruokaturvalle

Talouskatsauksessa kiinnitetään huomiota myös epävakaaseen geopoliittiseen maailmantilanteeseen. Viime vuosina toisiinsa kytkeytyneet kriisit ovat ETL:n mukaan paljastaneet globaaleihin ruokaraaka-aineiden toimitusketjuihin liittyviä merkittäviä heikkouksia. Äärimmäiset sääilmiöt, geopoliittiset konfliktit ja protektionistiset kauppakäytännöt ovat horjuttaneet ruokaturvan perusteita ennennäkemättömällä tavalla.

Poimintoja videosisällöistämme

Samaan aikaan länsimaisten kotitalouksien heikentynyt ostovoima on näkynyt yhä selvemmin ostopäätöksissä ruokakaupoissa. Myös ilmaston ääri-ilmiöt ovat ravistelleet maailmanlaajuisesti ruoan tuotantoa ja logistiikkaa. Suomalaisessa ruokaketjussa ilmastonmuutos näkyy tällä hetkellä kustannusten nousuna ja sitä kautta ruoan hinnan nousuna.

ETL:n mukaan ruokaturvan suurin pitkäaikainen uhka on ilmastonmuutos. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten pitkittyneet kuivuudet, helteet ja tulvat pienentävät satoja, rapauttavat maaperää ja sotkevat kylvöaikatauluja. Myös tuholaiset ja taudit leviävät aiempaa helpommin. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin, ylittäen 1,5 celsiusasteen nousun esiteolliseen aikaan verrattuna.

– Nämä ilmiöt eivät ole poikkeuksia, vaan uusi normaali, joka edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia ruokaturvan ja infrastruktuurin vahvistamiseksi, ETL painottaa katsauksessaan.