Pasi Andrejeff

Olisipa tekoäly ollut olemassa jo viisi vuotta sitten, toivoo ohjelmointihommiin joutunut toimituspäällikkö Pasi Andrejeff.

Tänään klo 10:30

Tein erääseen verkkokauppaan yli kymmenen vuotta sitten pienen ohjelmointiprojektin auttamaan tuotteiden varastonhallinnassa. Silloin käytössä oli ohjelmointikielenä php ja vanhan koulukunnan tekniikka, jossa ohjelma oli suoraan yhteydessä mysql-tietokantaan ilman välikerroksia. Toimivaa, mutta brutaalia. Hieman kyseenalaista myös tietoturvan kannalta, sillä muutama salasana saattoi olla kovakoodattuna koodissa.

Viisi vuotta sitten sain pyynnön päivittää tuon ohjelman, kun verkkokauppaohjelmisto oli vaihtumassa. Eihän se mikään päivitys ollut, vaan käytännössä kokonaan uuden tekeminen. Tiesin, millä ”quick and dirty”-tekniikalla olin php-ohjelmani aikanaan väsännyt, joten projekti olisi melko aikaa vievä. Vanhasta ei jäisi mitään hyödyllistä jäljelle.

Kysyin kollegalta, miten tällainen ohjelma pitäisi nykyään tehdä. Vastaus tuli kuin uudesta maailmasta: erikseen taustajärjestelmä (back) ja käyttöliittymä (front), niiden väliin rajapinta eli api, ja käyttöliittymään joukko uudelleenkäytettäviä React-komponentteja. Melkein kaikki oli minulle uutta.

Tuon kesän aikana opiskelin uutta tapaa koodata. Aloin tajuta, miksi tällaisessa arkkitehtuurissa on ideaa. Tein ensimmäiset omat api-rajapintani ja käyttöliittymän Reactilla. Aluksi Reactin ajatusmaailma ei avautunut, mutta onneksi hyviä esimerkkejä ja ohjeita löytyi paljon. Hienous alkoi vähitellen selvitä, into kasvoi ja sain aikaan version 0.1 nykyaikaisella tekniikalla rakennetusta ohjelmasta.

Siirrytään nyt varsinaiseen asiaan.

Tänä vuonna sain pyynnön lisätä ohjelmaan uusia ominaisuuksia. Olen lykännyt asiaa, sillä koko projekti ei ole enää kovin tuoreessa muistissa, ja dokumentointi on… no, sitä kuuluisaa ”code is self-documenting”-tasoa.

Sitten muistin tekoälyn. Se muutti nyt kaiken. Olisipa tekoäly ollut olemassa jo viisi vuotta sitten!

Tekoäly ymmärsi viidessä sekunnissa vanhan ohjelmani rakenteen ja ehdotti järkeviä parannuksia ja tapoja tehdä muutokset.

Annoin olemassa olevan koodin tekoälylle ja kysyin, miten tehtäisiin muutos A tai muutos B. Vastaukset olivat niin kattavia, että jouduin pyytämään AI:ta etenemään pala kerrallaan, jotta pysyin itse kärryillä. Tekoäly ymmärsi viidessä sekunnissa vanhan ohjelmani rakenteen ja ehdotti järkeviä parannuksia ja tapoja tehdä muutokset. Ymmärsin idean heti.

Tekoäly säästi minulta vähintään parin päivän työt. Ilman sitä olisin viettänyt useamman viikonlopun ratkaisua googlaillen. Ajansäästö oli huima – tai toisin päin ajateltuna: sain enemmän aikaan samalla vaivalla.

Tämä oli minulle konkreettinen tosielämän esimerkki tekoälyn hyödyistä. Niistä on puhuttu paljon, mutta nyt osui omaan napaan. Lujaa.

Kotikoodarin elämä on todella muuttunut. Tekoäly ei tee meistä kaikista koodareita, mutta se tekee meistä parempia sellaisia, jos meillä on perustaidot.

Bonus: kun alkuun päästiin, pyysin tekoälyltä ehdotuksia myös vaikeampien toimintojen toteutukseen. Arvasit oikein – viidessä minuutissa päätös oli tehty: ”Tehdään nämäkin nyt samalla.” Yksin en olisi osannut.