Kielteisten asioiden kirjoittaminen toisesta henkilöstä julkisesti someen voi pahimmillaan täyttää rikoksen tunnusmerkit.
Erotilanteissa tunteet usein ovat pinnalla ja kuumenevat. Herkkää ja vaikeaa tilannetta voi tehdä mieli avata ja käsitellä omissa sosiaalisen median kanavissa.
Näin on tehnyt myös somevaikuttaja Janne Naakka, jonka blogikirjoitus erostaan Valtteri Sandbergin kanssa on herättänyt runsaasti keskustelua anonyymissa viestipalvelu Jodelissa.
Kirjoituksessa Janne kertoo yksityiskohtaisesti eroon johtaneista syistä eli kumppanin lukuisista pettämisistä.
Blogissa mainitaan myös nimeltä henkilöitä, joiden kanssa kumppani on häntä pettänyt, sekä muita kolmansia osapuolia, jotka ovat olleet esimerkiksi ottamassa kantaa pettämiseen tai väitetysti kannustaneet kumppania pettämään.
Lue myös: Someraivon kaava – kas näin syntyy keskustelu, jossa yhdet huutavat ja toiset tarttuvat popkorniin
Voiko somekirjoittelu toisesta olla rikos?
Petetyn tuska ja tarve purkaa asiaa on ymmärrettävää, eikä tapaus ole ainoa, jossa pettämistä puidaan somessa julkisesti.
Onko sosiaaliseen mediaan avautuminen eroasioista ja pettäneen ex-kumppanin mainitseminen nimeltä julkisessa somekirjoituksessa kuitenkaan aina hyvä valinta, kun asiaa ajattelee rikosoikeudelliselta kannalta?
Ei, vastaa juristi Katariina Ruuskanen lakitoimisto Somelaw Oy:stä. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla ottamatta kantaa Janne Naakan tapaukseen.
Pahimmillaan erotilanteen setvimisestä somessa voi koitua rikosoikeudellisia seuraamuksia.
”Jos mainitsee henkilöitä nimeltä tai muuten selvästi tunnistettavasti ja kyseessä ovat henkilökohtaiset, yksityiselämään liittyvät asiat, niiden levittämisessä voivat täyttyä niin kunnianloukkauksen kuin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen tunnusmerkit.”
Tämä edellyttää luonnollisesti ensin sitä, että loukatuksi itsensä kokenut osapuoli tekee asiasta rikosilmoituksen. Sen jälkeen jokainen tapaus otetaan syyteharkintaan, jossa tutkitaan, täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit.
Lue myös Kotiliesi.fi: Jatkuva somen selailu on turmiollista aivoille – näin pääset puhelimen pauloista ja elvytät keskittymiskykys
Kunnianloukkauksen raja ei ole selkeä vaan vaihtelee tapauskohtaisesti
Jokainen syytetapaus on aina omanlaisensa. Täysin vedenpitävästi ei voi yleisellä tasolla sanoa, missä kohtaa esimerkiksi kunnianloukkauksen raja menee, vaan se kulkee jokaisessa tapauksessa omassa kohdassaan.
Niissä otetaan huomioon esimerkiksi se, pitääkö levitetty tieto paikkaansa vai ei ja minkälaista vahinkoa siitä on seurannut syytteen nostaneen maineelle tai taloudelliselle toiminnalle mainehaitan takia.
”Kunnianloukkauksen raja yksinkertaistetusti menee perättömässä väitteessä tai vihjauksessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi väite syyllistymisestä tekoon, jonka tekeminen aiheuttaa toiselle halveksuntaa, mainehaittaa tai taloudellista vahinkoa”, Ruuskanen kertoo.
Taloudelliset vahingot voivat olla esimerkiksi somevaikuttajan tai yrittäjän tapauksessa sovittujen yhteistöiden peruminen tai keskeytyminen, mistä seuraa suoraa taloudellista haittaa.
”Vahinkoseuraus voi myös olla halveksunta. Toisaalta jos väitteen esittäjä pystyy näyttämään riittävin perustein, että väitteet ovat totta, tapaus ei välttämättä muodosta kunnianloukkausta”, Ruuskanen huomauttaa.
Hän lisää, että julkisessa asemassa olevien kohdalla kynnys kunnianloukkauksen täyttymisestä on korkeampi. Toisaalta myös heidän yksityiselämänsä nauttii korkeampaa suojaa kuin esimerkiksi poliitikoilla heidän tehtäviinsä liittyvät tilanteet.
Selvää sääntöä siitä, mitä somessa saa sanoa, ei ole
Suoraa ja selkeää sääntöä siitä, mitä somessa toisesta ihmisestä saa sanoa ja mitä ei, on Ruuskasen mukaan mahdoton antaa. Rikoslaki ei sitä määrittele muutoin kuin kunnianloukkauksen ja yksityiselämää koskevan tiedon levittämisen rikoksien näkökulmasta.
Esimerkiksi pettämisistä, väkivaltaisesta käytöksestä tai sairauksista kertomisesta mikään laki ei kerro, minkä asian kertominen voi olla rikos. Arvioitavaksi voi toki mahdollisen rikossyytteen sattuessa tulla, onko asian kertominen aiheuttanut toiselle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.
”Esimerkiksi sairauksien kohdalla paljon voi riippua siitä, mikä sairaus on kyseessä. Osa sairauksista aiheuttaa tyypillisesti huomattavasti enemmän mainehaittoja kuin toiset, ja näiden sairauksien kohdalla kynnys rikokseen voi olla matalammalla”, Ruuskanen sanoo.
Mitä somessa ei kannata kirjoittaa toisesta ja kolmannesta osapuolesta?
Vaikka kysymykseen mitä somessa saa toisesta kirjoittaa ei ole selkeää vastausta, siihen, mitä siellä ei kannata toisesta kirjoittaa, Ruuskasen mukaan kyllä on:
”Kun kirjoittaa julkisesti someen, on hyvä aina muistaa, että siellä kunnianloukkauksen riski korostuu, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kehottaisin miettimään tarkkaan, ettei esitä perättömiä väitteitä tai edes vihjauksia, koska sekin voi ylittää rikoksen kynnyksen. Aina kannattaa pelata varman päälle ja ottaa kaikki näkökohdat asiassa huomioon.”
Jos kirjoittaa toisista henkilöistä tai kolmansista osapuolista nimillä, riski rikoksen tunnusmerkkien täyttymiseen kasvaa, koska tällöin on tarkkaan henkilöity, kenen kunniaa on mahdollisesti loukattu.
”Jos kirjoittaa nimettömänä, loukatun henkilön on huomattavasti vaikeampi näyttää rikosoikeudellisesti toteen, että puhuttiin juuri minusta”, Ruuskanen huomauttaa.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Näin piilotat somesta häiritsevät henkilöt ja ahdistavat aihepiirit – yksityiskohtaiset ohjeet
-
Yli 50-vuotiaiden avioerot kaksinkertaistuneet – 5 syytä ”harmaaseen eroon”
