Venäjän öljytulot ovat jo pudonneet alimmilleen 2,5 vuoteen.
USA:n pakotteiden arvioidaan vaikuttaneen merkittävästi Vladimir Putinin sotakassaan. Kuva tekoälykonferenssista keskiviikolta. ZumaWire / MVPHOTOS
Yhdysvaltain pakotteet isoille venäläisille energiafirmoille astuvat voimaan perjantaina.
Yhdysvallat ilmoitti 22. lokakuuta pakotteista, jotka vaativat yrityksiä lopettamaan liiketoiminnan Lukoilin ja Rosneftin kanssa 21. marraskuuta. Lukoil sai 13. joulukuuta asti lisäaikaa osalle liiketoiminnastaan, kuten huoltoasemille ja kevääseen 2026 asti Bulgarian omistusten myynnille.
Lukoil ja Rosneft kuuluvat Venäjän suurimpiin yhtiöihin ja sotakassan rahoittajiin. Pakotteet syövät jo nyt Venäjän öljytuloja ja todennäköisesti vähentävät öljyn myyntimäärää pitkällä aikavälillä, sanoo USA:n valtiovarainministeriö Reutersin mukaan.
– Toimet vaikuttavat suunnitellusti Venäjän tuloihin laskemalla venäläisöljyn hintaa ja siten heikentämällä maan kykyä rahoittaa sotatoimiaan Ukrainaa vastaan.
Valtiovarainministeriön tiedottaja sanoo, että pakotteet ”näännyttävät Putinin sotakoneiston” ja että ministeriö ”on valmis tarvittaessa ryhtymään lisätoimiin lopettaakseen järjettömän tappamisen” Ukrainassa.
Öljyä polkuhintaan
Lukoil on Venäjän suurin yksityisyhtiö ja Rosneft kolmanneksi suurin yhtiö. Venäjän presidentti Vladimir Putin rahoittaa Ukrainan hyökkäyssotaa erityisesti öljytuloilla.
Venäjä joutuu myymään öljyään nyt polkuhinnalla, USA:n valtiovarainministeriö sanoo. JPMorganin arvion mukaan noin kolmannes 1,4 miljoonaa barrelia päivässä lojuu odottamassa ostajia.
Useiden keskeisten venäläisten raakaöljyjen hinta on romahtanut alimmilleen vuosikausiin. Esimerkiksi Urals-öljyä myytiin torstaina 36,61 dollarilla eli 31,60 eurolla barrelilta Novorossiyskin satamassa Mustallamerellä, alimmillaan sitten maaliskuun 2023.
Bloombergin mukaan Venäjän öljytulot ovat romahtaneet 1,2 miljardiin dollariin viikossa, alimmilleen kahteen ja puoleen vuoteen.
Iso syy löytyy Venäjän tärkeimmistä kauppakumppaneista. Reutersin mukaan lähes tusina intialaista ja kiinalaista ostajaa on ilmoittanut keskeyttävänsä venäläisöljyn oston joulukuun toimituksiin asti. Kiina ja Intia ovat venäläisöljyn suurimpia ostajia.
Teboilin ahdinko on näkynyt Suomessa asti. Huoltoasemaketjun omistava Lukoil on USA:n pakotteiden kohteena. EPA / AOP
Yhdysvallat asetti Intialle jo aiemmin venäläisöljyn ostamista vaikeuttavia pakotteita, huomauttaa ulkopolitiikkaan erikoistuneen Carnegie Endowment for International Peace -ajatuspajan Vrinda Sahai.
Putinin liian lempeästä kohtelusta syytetty Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti lokakuussa Venäjälle toisen kautensa ensimmäiset talouspakotteet. Mediatietojen mukaan Trump turhautui Venäjän haluttomuuteen edistää rauhanneuvotteluja.
Rosneftin ja Lukoilin pakotteilla voi olla kauaskantoiset vaikutukset Venäjän raakaöljyn tuotantoon ja sitä kautta koko maailman öljymarkkinoille, sanoo kansainvälinen energiajärjestö IEA.
Bloombergin haastattelema asiantuntija uskoo, että pakotteet purevat – jos niitä oikeasti noudatetaan.
– Tähän mennessä yhtäkään pakotteesta ei ole tiukasti noudatettu. Sitä meidän pitää todella seurata, sanoi konservatiivisen ajatushautomo American Enterprise Instituten vanhempi tutkija Angela Stent.
Putinin hihna löystyy
Vuonna 2022 hyökkäyssota alkanut Ukrainaan on heikentänyt Vladimir Putinin valtaa Balkanilla, Bloomberg kirjoittaa.
Venäjä on ollut enemmistöomistaja Bulgarian ja Serbian isoimmissa öljyfirmoissa. Energiabisnes on tuonut Venäjälle vaikutusvaltaa ja auttanut Putinia rakentamaan verkostoja Balkanilla.
Nyt Yhdysvaltain asettamat öljysanktiot pakottavat maat ajamaan venäläisomistajat ulos yhtiöistä. Bulgarian hallitus takavarikoi Neftohimin laitoksen sekä Lukoilin muut omaisuudet, vei osakkeenomistajien oikeudet ja käynnisti neuvottelut yhtiön myynnistä.
– Parlamentaarisella valiokunnalla kesti vain 26 sekuntia purkaa 26 vuotta kestänyt omistusoikeus, Bloomberg kirjoittaa.
Protesti Lukoilin venäläisomistuksia vastaan Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 2022. ”Taistele Putinia vastaan ja pyöräile”, lukee Ukrainan lipun värisessä tarrassa. ZumaWire / MVPHOTOS
Myös Serbia harkitsee ostavansa maan öljy- ja kaasuyhtiö Naftna Industrija Srbije AD:n pois venäläisyhtiö Gazpromilta. Poliittisessa puristuksessa oleva presidentti Aleksandar Vučić joutuu miellyttämään Yhdysvaltoja välttääkseen Serbian joutumisen pakotelistalle.
Taustalla on Bulgarian ja Serbian halu miellyttää länsimaita, joiden valta alueella kasvaa jatkuvasti. Bulgaria kuuluu Euroopan unioniin ja Serbia haikailee jäsenyyttä.
EU:lla ei kuitenkaan ole ollut valtaa painostaa Balkanin maita irtautumaan riippuvuuksistaan Venäjälle. Kaikki on Yhdysvaltain pakotteiden ansiota, sanoo Sofian demokratiatutkimuskeskuksen pääekonomisti Ruslan Stefanov.
– Venäjän vaikutusvallan ydin perustuu öljyn ja kaasun kautta tapahtuvaan energiaherruuteen, jotka ovat Neuvostoliiton ajan jäänteitä ja joita ei ole murrettu vuosiin.
– Suuri osa tästä on nyt poissa. Nämä ovat viimeisiä hengenvetoja, minkä vuoksi ne aiheuttavat niin paljon ahdistusta, Stefanov sanoo.