Kielteisyys rokotuksia kohtaan näkyy varsinkin somekeskusteluissa, joissa helposti korostuvat huhupuheet ja uskomukset asiantuntijoiden ja tieteellisen tiedon sijasta.
Kuva: Kalevan arkisto/Jukka-Pekka Moilanen
Tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa estävää MPR-rokotusta on jätetty ottamatta enenevässä määrin Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti Limingassa ja Lumijoella tehostava rokote jää usealta lapselta saamatta.
Molemmissa kunnissa MPR-rokotteen toisen annoksen sai 86,4 prosenttia 2017 syntyneistä lapsista. Rokotettujen osuus siellä on laskenut kriittisen alhaiseksi. Jotta tuhkarokon tartuntaketju katkeaisi eli syntyisi laumasuoja, rokotekattavuus pitäisi olla 95 prosenttia.
Ilmiö on huolestuttava. Aikaisemmin Limingassa ja Lumijoella rokotekattavuus oli yli 90 prosenttia. Lasten rokottamattomuudelle on vaikea löytää hyväksyttäviä perusteluja. Tuhkarokko leviää äärimmäisen herkästi. Kuten OYSin infektiolääkäri Arto Nieminen kertoo Kalevan verkkolehdessä, yksi tuhkarokkoon sairastunut lapsi voi tartuttaa 15 muuta.
Suomessa rokotukset kuuluvat kansallisen rokotusohjelman mukaisesti maksuttomana kaikille. Tästä oikeudesta on tärkeää pitää huolta. Toki rokotukset ovat vapaaehtoisia eikä niihin pakoteta ketään. Vastuu jää viime kädessä vanhemmille, joille viranomaisten tulee tarjota tarvittaessa tukea. Rokotusohjelmaan ei saa tulla murtumia ilman päteviä syitä.
Rokotteet on kehitetty pitkän ja perusteellisen lääketieteellisen tutkimuksen ansiosta. Niillä on estetty epidemioita ja taltutettu vakavia sairauksia tai jopa tappavia tauteja. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL seuraa rokotusten turvallisuutta. Muutoksiin reagoidaan nopeasti ja tehokkaasti, mikä näkyi korona-aikana.
Rokotusohjelmaan sisältyvät rokotukset neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, armeijassa ja myöhemmällä iällä terveysasemilla ovat kansantaloudellisesti edullinen tapa ennaltaehkäistä laajoja sairastumisaaltoja. Rokotteilla estettävien infektiotautien sijasta terveydenhuoltoa voidaan suunnata muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Rokotteilla kuten lääkkeilläkin havaitaan tutkitusti sivuvaikutuksia, mutta yleensä ne ovat harvinaisia. Rokotteiden mittavat hyödyt voittavat mahdolliset haitat, joista esimerkiksi kuume on elimistön normaali oire ja kertoo rokotteen tehosta.
Kielteisyys rokotteisiin näyttää lisääntyvän joissakin ryhmissä, mistä Limingan ja Lumijoen kehitys kertonee paikallisesti. Rokotevastaisuus leviää epidemian lailla sosiaalisessa mediassa. Jopa USA:n terveysministeri Robert F. Kennedy lietsoo väitteitä rokotteiden vaarallisuudesta, ja osa someyleisöstä uskoo tarkoitushakuista viestintää.
Tunteilla kyllästetyt ihmisten kokemukset mediassa herättävät kiinnostusta. Vertaistietoon liittyy kuitenkin riskinsä, jos se perustuu pelkkiin uskomuksiin ja johtaa harhaan asiantuntijan tai ammattilaisen välittämästä tutkitusta tiedosta ja sen arvioista.
Journalistinen media uutisoi terveysasioista erityisen vastuullisesti. Korona-aikana näemme, miten tärkeä merkitys on luotettavalla ja nopealla tiedonvälityksellä. Vastedeskin uutismedia nojatkoon lähteissään ensisijassa tutkittuun tietoon, faktoihin ja asiantuntijoiden tulkintoihin. Somessa se toteutuu ani harvoin.