Nykyaika tarvitsee tavallisten ihmisten tarinoita, ripauksen arjen sankaruutta ja maalaisromantiikkaa, sanoo mediatutkija. Nämä yhdistyvät Ylen Kylän sankarit -realityssa.
Sarjan päähenkilöt toivovat, että pienen kylän yhteisöllisyys välittyy ruudun kautta myös katsojille. Video: Kaje Komulainen / Yle, Kalle Niskala / Yle.
Juttu tiivistettynä
- Yle Areenassa on alkanut uusi realitysarja Kylän sankarit. Se kertoo Teerijärven VPK:n miehistä, jotka yrittävät pelastaa kylänsä näivettymiseltä.
- Mediatutkija Veijo Hietalan mukaan sarja vetoaa ihmisten yhteisöllisyyden ja maalaisromantiikan kaipuuseen.
- Sarjan päähenkilöiden mukaan se kuvaa totuudenmukaisesti pienen kylän yhteishenkeä ja halua auttaa toisia.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Pohjanmaalla Teerijärven kylässä vapaaehtoisen palokunnan talo on koko pienen Kruunupyyn kunnan huomion keskipisteenä uudessa realitysarjassa Kylän sankarit. Se on nähtävissä Yle Areenassa.
Siinä seurataan miesporukkaa, joka haluaa pelastaa kylänsä näivettymiseltä ja sammuttaa samalla tulipaloja.
Sarja on täynnä maalaisromantiikkaa ja yhteisöllisyyttä. Teerijärven kylä on osa Kruunupyytä, koko kunnassa asukkaita on reilu 6 300.
Mediatutkija Veijo Hietalan mukaan Kylän sankarit on hyvä esimerkki siitä, että ihmiset kaipaavat edelleen tarinoita maaseudun elämästä. Hänen mielestään sarjassa on ainutlaatuinen koukku: miesporukka haluaa yhdessä parantaa koko kylän henkeä.
– Tämä ei ole tv-sarjoissa tavallista, ja siksi sarja on kiinnostava.
Avaa kuvien katselu
Yksi sarjan päähenkilöistä, Emil Dahlvik (vas.) on Teerijärven kylän naurattaja, se pikku kylän ”Spede” tai ”Esa Pakarinen”. Mies kertoo perineensä puheenlahjat isältään Petter Dahlvikilta (oik.). Kuva: Kaje Komulainen / Yle
Kylän sankarit -sarjan Ylelle tuottanut tuotantoyhtiö Eva Lingon on tehnyt myös aiemmin realitya ruotsinkielisen Pohjanmaan ilmiöistä.
Esimerkkinä autoilun alakulttuurista kertova Kierroksilla-sarja, jossa seurataan amerikanraudoillaan ajelevia ”pilsneriraggareita”.
Maalaisnostalgia puree
Maalaisnostalgia tulee tv:ssä ja elokuvissa aina välillä muotiin, kertoo yhteiskuntatieteilijä ja tietokirjailija Jukka Kortti. Aikoinaan Metsolat ja Rintamäkeläiset olivat suosittuja, mutta nyt samaa kaivataan tavallisten ihmisten kautta.
Persoonalliset ja karismaattiset hahmot ovat tärkeitä, jotta sarja kiinnostaa.
Mediatutkija Veijo Hietalan mukaan maalaisromantiikka näkyy nykyään myös mainoksissa. Esimerkiksi iso kauppaketju on ottanut käyttöönsä sloganin ”Oman kylän kauppa”. Tällä luodaan mielikuvaa pienestä, turvallisesta ja tutusta.
– Kaupunkilaiset kaipaavat juuri tällaista yhteisöllisyyttä, Hietala sanoo.
Myös sankariteema näyttää osuvan kuluttajaan. Televisiossa on nähty aiemminkin suosittuja sarjoja, joissa tavalliset ihmiset tekevät arjen sankaritekoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Varaston sankarit, Pohjanmaan sankarit ja Arjen sankarit.
– Kylän sankarit -sarja eroaa kuitenkin muista, koska siinä mennään pintaa syvemmälle ja kerrotaan myös näiden pelastajien yksityis- ja tunne-elämästä.
Sarjan päähenkilöt ovat VPK:n toiminnassa mukana olevat Emil, Petter, Mats, Jesper ja Jonatan.
Hietalan mukaan katsojia kiinnostaa erityisesti miesten motiivi toimia vapaaehtoisessa palokunnassa. Taustalla onkin suurempi ajatus koko kylän hyvinvoinnista:
– Sarjassa näytetään, miten miehet järjestävät kylälle ohjelmaa ja pitävät siellä huolta sekä henkisestä että fyysisestä hyvinvoinnista.
Avaa kuvien katselu
Kylän sankarit -sarjan ytimessä on Teerijärven VPK, jossa miesten kohtaamiset tapahtuvat saunassa, poreammeessa, kuntosalilla ja tietenkin sammutustehtävissä. Kuva: Kaje Komulainen / Yle”Käsikirjoitus on olematon”
Emil Dahlvik kertoo, että sarja on totuudenmukainen. Niin sanottu käsikirjoitus on olematon.
Dahlvik toivoo, että sarja auttaa ulkopaikkakuntalaisiakin näkemään, kuinka paljon pienessä Teerijärven kylässä oikeastaan tehdäänkään asioita.
– Kylä on yhteisöllinen ja puhaltaa yhteen hiileen. Kaikki tuntevat pienessä kylässä toisensa, ja siksi täällä autetaan toinen toistaan.
Emilin isä Peter Dahlvik kertoo, että kyläläiset tekevät paljon asioita yhdessä: ryhmässä jokainen osaa aina jotain.
– Teerijärven miehillä on myös hyvä huumori. Täällä osataan nauraa itselle, Peter Dahlvik sanoo.
Miehet paljastuvat sarjassa innokkaiksi revyyteatterilaisiksi. He pitävät pikkupaikkakunnan kulttuurielämää pystyssä.
Myös naisilla on tärkeä rooli miesporukan elämässä. He tukevat ja auttavat taustalla, vaikka eivät aina näykään sarjassa.
Peter Dahlvik toivoo, että ihmiset näkevät televisiosta, kuinka mukavaa maalla on.
Poika Emil toivoo samaa:
– Ja saa tänne muuttaakin.
Avaa kuvien katselu
Emil toivoo Teerijärven kylän elinvoiman säilyvän myös omille lapsilleen. Hän myös toivoo, että tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus osallistua VPK:n toimintaan. Kuva: Kaje Komulainen / Yle