Yhdysvaltain ja Venäjän rauhanehdotuksessa Yhdysvallat vaihtaisi puolta Naton jäsenestä Naton ja Venäjän väliin, kirjoittaa Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos.
Avaa kuvien katselu
Venäjän ilmaisku vahingoitti vakavasti asuinrakennusta Ternopilin kaupungissa Länsi-Ukrainassa 19. marraskuuta 2025. Kuva: Yuriy Dyachyshyn / AFP
JOHANNESBURG. Euroopan turvallisuuden pahin uhka on Venäjä. Nyt Venäjä saa yllättävää tukea Yhdysvalloilta.
Rauhansuunnitelmallaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painostaa Ukrainaa suostumaan Venäjän vaatimuksiin.
Trumpin rauhansuunnitelma sisältää elementtejä, jotka vahvistaisivat Venäjän asemaa ja tekisivät Natosta nykyistä heikomman.
Julkisuuteen vuodettu suunnitelma olisi isku Euroopan turvallisuudelle. Euroopan maat ja Nato järjestönä ovat tukeneet Ukrainaa, jotta se ei joutuisi hyväksymään rauhaa, jonka kaltaista Yhdysvallat ja Venäjä juuri nyt sille tarjoavat.
Euroopan naapurissa olisi Venäjä, joka on sotimalla saavuttanut tavoitteensa: alistanut itsenäisen valtion ja ottanut siitä paloja itselleen. Mikään ei takaisi, ettei Venäjä hyökkäisi jossain vaiheessa uudelleen, Ukrainaan tai muualle.
Suunnitelma pakottaisi Naton taipumaan ulkopuolelta saneltuihin ehtoihin: se ei saisi viedä länsisotilaita Ukrainaan, ei ottaa Ukrainaa jäsenekseen eikä laajentua. Tällaisiin ehtoihin Nato ei voi suostua.
Muutama kuukausi ennen Ukrainan sodan alkua Venäjä esitti, että Nato ei saisi laajentua. Yhdysvaltain johdolla Nato päätti toisin.
Nyt Yhdysvaltain presidentti esittää itse Naton heikentämistä.
Rauhansuunnitelman erikoisimpia kohtia on esitys vuoropuhelusta, jota Venäjä ja Nato kävisivät eskalaation vähentämiseksi, ja Yhdysvallat olisi välittäjänä. Yhdysvallat siis vaihtaisi puolta Naton jäsenestä Naton ja Venäjän väliin.
Tosiasiassa mitään eskalaatiota ei olisi, jos Venäjä ei olisi käyttäytynyt aggressiivisesti, vallannut Krimiä, taistellut Itä-Ukrainassa ja lopulta hyökännyt Ukrainaan 2022.
Suunnitelma on saattanut Ukrainan vaikeaan paikkaan. Se joutuu miettimään, mitä sotimalla voi saavuttaa ja rauhaan suostumalla menettää. Jos Yhdysvallat painostaa ja lopettaa esimerkiksi tiedustelutiedon jakamisen, Ukrainan mahdollisuudet menestyä taisteluissa heikkenevät.
Ukrainan merkittäviä tukijoita, kuten Saksa, Ranska, Britannia ja Euroopan unioni, on paikalla lauantaina Johannesburgissa Etelä-Afrikassa G20-kokouksessa. Johannesburgiin on kutsuttu myös Suomen presidentti Alexander Stubb. Samat maat ovat olleet luonnostelemassa Euroopan rauhansuunnitelmaa Ukrainalle.
Stubb toivoi muutama viikko sitten, että Johannesburgissa ehkä puhuttaisiin Ukrainan rauhasta Putinin, Trumpin ja Zelenskyin tapaamisissa. Toisin kävi.
Putin ei uskalla tulla paikalle sotarikoksista epäiltynä, Trump boikotoi Etelä-Afrikkaa. Rauhasta puhutaan, mutta ei sellaisesta rauhasta kuin eurooppalaiset ovat toivoneet.
Ukrainan sota tulee silti hallitsemaan kokouksen ilmapiiriä. Euroopan johtajat ovat taas tilanteessa, jossa niiden on käännettävä Donald Trumpin pää.