Ykkösaamussa vieraana ollut talousvaikuttaja Björn Wahlroos arvioi Suomen talouden tahmauden johtuvan siitä, ettei tänne haluta investoida ja entisetkin sijoittajat ajetaan pois.
Avaa kuvien katselu
Taloustieteen tohtori Björn Wahlroos moittii poliitikkojen rohkeuden puutetta uudistaa Suomen rakenteita. Kuva: Silja Viitala / Yle
Ykkösaamussa vierailleen taloustieteen tohtori Björn Wahlroosin mielestä ekonomistit eivät ole tottuneet huomioimaan ihmisten liikkeitä, ja se näkyy ennusteiden epävarmuudessa.
– Suomi ei vedä puoleensa rahaa ja ihmisiä vaan päinvastoin työntää niitä pois. Tästä maasta lähtee pääomaa ja ihmisiä muualle, Wahlroos summaa Ykkösaamussa.
Suomen talouskasvua hillitsee valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolanderin mukaan näkymätön jarru, jonka taustoista ei ole täyttä varmuutta. Wahroosin mielestä jarrun taustalla on pääoma- ja ihmiskato.
Spolander kertoi perjantaina Helsingin Sanomissa, että ministeriö joutuu alentamaan loppuvuoden Suomen talouden kasvuennustetta, kun samaan aikaan muualla ennusteita korjataan ylöspäin.
Syyskuussa valtionvarainministeriö vielä ennusti Suomen talouden kasvavan tänä vuonna yhden prosentin, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja vuonna 2027 1,7 prosenttia. Nyt näyttää siltä, että maltillisetkin kasvuennusteet ovat olleet liian myönteisiä.
Wahlroos näkee Suomen talouden kehityksen ongelmana sen, ettei toimintaympäristö ei ole kilpailukykyinen. Hän painottaa, että talouden tavoite on tuottaa hyvinvointia eikä verotuloja. Se ei ole hänen mielestään sama asia.
– Suomea ovat johtaneet idiootit Jyrki Kataisen hallituksesta lähtien, on korotettu veroja eikä rakenteellisia muutoksia ei ole uskallettu tehdä.
Suuri verouudistus toisi uutta pääomaa Suomeen
Wahlroosin mukaan Suomessa pitäisi tehdä rohkeasti rakennemuutos verouudistuksella. Hän ottaisi mallia sekä Ruotsista että Virosta.
– Rakennetaan kilpailukykyinen verotus, ei meidän tarvitse rakentaa Irlantia tai Luxembourgia, ei tarvita dramaattista muutosta.
– Otetaan perintö- ja lahjaverot pois. Luodaan superluokan osakesäästötili, eli rakennetaan Suomeen holding-yhtiömalli Viron mallin mukaan, missä yhtiön voitot voi jättää yhtiöön odottamaan verotusta. Siinä on rautainen alkupaketti.
Suomessa on Wahlroosin mukaan perinne, missä verotuloista pidetään kiinni, eikä isoihin uudistuksiin uskalleta tarttua.
– Valtiovarainministeriö puolustaa viimeistäkin veropenniä ja ajamme usein seinään virkamiehistön kanssa.
Tilanne on tällä hetkellä Suomen talouden kannalta synkkä. Euroopan komission tiistaina julkaiseman talousennusteen mukaan Suomen velka ylittää 90 prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen jo ensi vuonna.
Valtiovarainministeriön oma riippumaton talousennuste valmistuu joulun alla, jolloin saadaan tarkempaa tietoa julkisen velan kehityksestä. Suomi on ainoa EU-maa, jonka talous Eurostatin tuoreimmissa vuoden kolmannen neljänneksen tilastoissa supistui.
Iso sellutehdas voi mennä vielä kiinni
Metsäteollisuus on ollut yksi Suomen talouden tuottavista aloista, eivätkä tulevaisuuden näkymät ole sielläkään valoisat. Wahlroos ennustaa, että paperi- ja kartonkikoneita menee vielä kiinni.
– Useimpien paperilaatujen kysyntä on dramaattisesti laskenut ja raaka-ainetilanteesta johtuen voi iso sellutehdas mennä kiinni.
Ukrainan sodan vuoksi Suomi ei tuo enää puuta Venäjältä, mikä on aiheuttanut raaka-ainepulaa.
– Hakkuita voisi nostaa 5-10 prosenttia. Metsät kasvavat Suomessa oikein kunnolla, jos käyttäisimme edes 80 prosenttia kasvusta, meillä olisi enemmän raaka-ainetta ja työpaikkoja.
Suomen kilpailutilanne on myös metsäteollisuudessa haastava ulkomaihin verrattuna.
– Eukalyptus-puu kasvaa 25 metriin yhdeksässä vuodessa, Suomessa kuitupuun kasvuaika on 40 vuotta.
Wahlroosin mielestä myös suhtautuminen metsään Suomessa poikkeaa verrokkikilpailijasta Ruotsista.
– Viherpiipertäjät ja Luonnonvarakeskus saavat meillä metsät päästölähteiksi, kun ne ovat Ruotsissa iso hiilinielu.