Waregemissa sijaitsevassa tehtaassa Luoteis-Belgiassa on ainutlaatuinen kone, johon vain luotetut työntekijät pääsevät käsiksi sormenjälkitunnistuksen avulla. Kone muuntaa vanhat vaatteet ja tekstiilit äärimmäisen tarkasti hyötykäyttöön uteliaiden katseiden ulottumattomissa.

170 metrin pituinen kone avaa varovasti kudottuja ja neulottuja kuituja ja valmistelee ne uudelleenkäyttöä varten. Nämä kuidut ovat keskeisessä asemassa nelivuotisessa EU:n rahoittamassa tExtended-tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on muuttaa tekstiilien kierrätyksen tulevaisuutta.

Hankkeen motivaatio on selvä: Euroopan ympäristökeskuksen mukaan joka vuosi 7 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä päätyy eurooppalaisille kaatopaikoille tai jätteenpolttolaitoksiin.

– Koko maailmassa on vain yksi tällainen kone, huomauttaa Koen De Ruyck, joka toimii kestävän tekstiilien ”nuorentamisen” edelläkävijän, PURFI Manufacturingin, toimitusjohtajana.

– Jos vierailet tehtaallamme, näet vain, mitä sinne menee ja mitä sieltä tulee ulos, hän kertoo.

– Suurin osa teknologiasta toimii mustan laatikon sisällä, jotta prosessi pysyisi mahdollisimman hyvin salassa.

Kyseistä teknologiaa kutsutaan ”pehmeäksi mekaaniseksi kierrätykseksi”. Sen sijaan, että kangasta silputtaisiin tai revittäisiin kuitujen keräämiseksi, prosessi purkaa materiaalin auki, jotta kuidut säilyttävät lujuutensa ja pituutensa.

Tällä on suuri merkitys. Korkealaatuisista kuiduista voidaan tehdä uusia vaatteita sen sijaan, että ne päätyisivät heikkolaatuisiksi tuotteiksi, kuten puhdistusliinoiksi tai auton eristeiksi.

– Suurin osa kierrätyksestä on itse asiassa arvokkaan materiaalin muuntamista vähemmän arvokkaaksi materiaaliksi (niin sanottu downcycling), De Ruyck sanoo.

– Siinä lähdetään jostain laadukkaasta ja päädytään johonkin hyvin yksinkertaiseen. Käsittelyn, joka muuntaa tarpeettoman materiaalin käyttökelpoisempaan muotoon (niin sanottu upcycling), osuus on tällä hetkellä alle 1 prosentti, emmekä pysty vähentämään jätteen kokonaismäärää ennen kuin tätä osuutta saadaan nostettua.

Waregemissa tehdyt kokeet ovat vain yksi osa tExtended-hanketta, joka jatkuu marraskuuhun 2026 asti. Se kokoaa yhteen tutkimus- ja teollisuuskumppaneita Suomesta, Ruotsista, Belgiasta, Ranskasta, Irlannista, Latviasta, Slovakiasta, Espanjasta, Portugalista ja Sveitsistä.

Yhdessä he haluavat osoittaa, miten Eurooppa voi vähentää tekstiilijätettä jopa 80 prosentilla. Se on rohkea tavoite, mutta se johtuu tekstiilituotannon valtavasta ympäristöjalanjäljestä ja osoittaa EU:n päättäväisyyden tehdä kestävistä tuotteista normi.

EU-maat ovat ottaneet käyttöön tekstiilijätteen erilliskeräyksen EU-sääntöjen mukaisesti tammikuusta 2025 lähtien. Tämä tarkoittaa, että vanhoja vaatteita ja kankaita ei saa enää heittää muiden roskien joukkoon.

Muutoksen tarkoituksena on antaa vaatteille toinen elämä – joko uudelleenkäytön, korjaamisen tai kierrätyksen avulla – ja kannustaa muotibrändejä suunnittelemaan tuotteita, jotka kestävät pidempään ja ovat helpompia kierrättää. Monille tekstiilialalla työskenteleville se on kuitenkin vielä uusi käsite.

– Tällä hetkellä on hyvin vähän tietoa siitä, miten erilaiset tekstiilijätteet voivat korvata raaka-aineita tekstiilituotannossa, kertoo tExtended-hanketta johtava VTT:n johtava tutkija ja projektipäällikkö tohtori Pirjo Heikkilä.

tExtended-tutkimusryhmä kehittää valmistajille suunnattua toimintatapaa, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten erityyppistä tekstiilijätettä lajitellaan ja käsitellään sekä mitkä ovat parhaat tavat sen uudelleenkäyttöön. Heidän työnsä tukee suoraan EU:n kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia tekstiilejä koskevaa strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää liikatuotantoa, kannustaa korjaukseen ja uudelleenkäyttöön sekä tehdä kierrätyksestä päävaihtoehto jätteiden käsittelyyn.

Tekstiilejä 25 vuotta tutkinut Heikkilä kertoo hankkeen muuttaneen myös hänen henkilökohtaista käyttäytymistään.

– Nykyään mietin todella tarkkaan, mitä ostan. Valitsen käytettyjä vaatteita, ja jos ostan uusia, tarkistan missä ja miten ne on valmistettu, hän sanoo.

– Korjaan tavaroita ja mietin, miten voin antaa ne eteenpäin, jos en enää tarvitse niitä.

Vaikka kuluttajilla on oma roolinsa, hän korostaa, että päävastuu kestävämpien tuotteiden luomisesta on teollisuudella.

PURFI-kokeissa testataan kierrätyskuituja ja tarkistetaan niiden laatu ja suorituskykyominaisuudet ennen kuin ne kehrätään langaksi vaatteita ja vuodevaatteita varten.

Pilottikokeet ovat jo käynnissä, ja kierrätettyä farkkukangasta valmistetaan 50:50-suhteessa tuotantojätteestä ja vanhoista vaatteista. tExtended-tutkimusryhmän pitkän aikavälin tavoitteena on valmistaa farkkukangasta yksinomaan kierrätetystä puuvillasta.

Portugalin johtava pyyhevalmistaja JF Almeida kokeilee kierrätysmateriaaleja kehräämöissään etsien parasta sekoitusta kierrätys- ja ensiökuituja varten.

Koska yrityksellä on jo kokemusta omien tehtaidensa tekstiilijätteen kierrätyksestä, se tarttuu nyt tilaisuuteen laajentaa kierrätyskapasiteettiaan kansainvälisten kumppaneiden tuella.

– Kestävä kehitys on osa DNA:tamme, kertoo Liliana Miranda JF Almeidan kaupalliselta osastolta.

– Asiakkaat kysyvät meiltä joka päivä kierrätetyistä tuotteista. Meille tämä hanke on mahdollisuus luoda uusia tuotteita, joilla on pienempi ympäristövaikutus – ja avata samalla tie uusille markkinoille.

tExtended-tutkimusryhmä pyrkii jätteenpolttoa vähentämällä ja kierrätystä lisäämällä vähentämään Euroopan riippuvuutta tuontiraaka-aineista sekä nostamaan eurooppalaisen tekstiilialan maailmanlaajuista kilpailukykyä.

– Euroopalla on mahdollisuus nousta maailmanlaajuiseksi johtajaksi kestävien ja korkealaatuisten tekstiilituotteiden alalla, Heikkilä sanoo.

tExtendedin kaltaisten hankkeiden saavuttamat edistysaskeleet osoittavat, kuinka innovaatio ja yhteistyö voivat muuttaa jätteet arvokkaaksi materiaaliksi. Samalla ne tarjoavat toimintamallin tekstiilien kierrätykselle myös kaukana Euroopan ulkopuolella.

EU:n Horizon-ohjelma on rahoittanut tämän artikkelin käsittelemän tutkimuksen. Haastateltujen näkemykset eivät välttämättä vastaa Euroopan komission näkemyksiä.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin EU:n tutkimus- ja innovaatiolehti Horizonissa.