Juttu tiivistettynä
- Venäjän johto ikääntyy. Presidentti Vladimir Putin ja hänen lähipiirinsä turvallisuusmiehet ovat pääosin yli 70-vuotiaita.
- Kreml yrittää kasvattaa uutta johtajasukupolvea presidentinhallinnon varapäällikkö Sergei Kirijenkon johdolla.
- Samaan aikaan valta periytyy, kun nykyisten johtajien lapset ja sukulaiset nousevat korkeisiin virkoihin.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov jätti äskettäin väliin joukon tärkeitä kokouksia, käynnistyi kiihkeä spekulaatio siitä, onko veteraanidiplomaatin aika virassaan käymässä vähiin.
Viime päivinä ulkopolitiikan ammattilaisten sijaan keskiössä on ollut Kirill Dmitrijev, valtiollisen investointirahaston RDIF:n johtaja, joka on pitänyt yhteyttä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettilääseen Steve Witkoffiin.
Avaa kuvien katselu
Sergei Lavrov 27. lokakuuta Moskovassa. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / EPA
Neuvostoliiton aikaan ulkomaiset tarkkailijat yrittivät arvailla kommunistipuolueen johdon mielenliikkeitä muun muassa siitä, kuka neuvostojohtajista oli milläkin paikalla Leninin mausoleumin päällä Punaisen torin paraateissa.
Putinin hallinnon sulkeutuneisuus on tuonut tämän kremlologian takaisin.
Lavrovin poissaololle saattaa olla täysin luonnolliset syyt. Hän ei ole enää mikään nuori mies. Nyt 75-vuotias Lavrov on toiminut Venäjän ulkoministerinä vuodesta 2004 eli yli 20 vuoden ajan.
Avaa kuvien katselu
Harmaiden miesten kokous. Venäjän presidentti Vladimir Putin johti liittovaltion turvallisuusneuvoston kokousta virka-asunnossaan Novo-Ogarjovossa 9. elokuuta 2024. Kuva: EPA-EFETurvallisuuseliitti on ikääntynyt
Lavrovin tapaus kuvastelee ylipäätään Venäjän johdon ajautumista kohti Neuvostoliiton myöhäisajoilta tuttua gerontokratiaa, vanhainvaltaa. Ikääntyminen näkyy ennen kaikkea presidentin lähipiirissä.
Presidentti Vladimir Putin on 73-vuotias. Hänen lähipiiriinsä kuuluvat vaikutusvaltainen Nikolai Patrušev, 74, FSB:n päällikkö Aleksandr Bortnikov, 73, liittovaltion tutkintakomitean päällikkö Aleksandr Bastrykin, 72, kansalliskaartin johtaja Viktor Zolotov, 71, liittovaltion turvallisuusneuvoston pääsihteeri Sergei Šoigu, 70, ja pääesikunnan päällikkö kenraali Valeri Gerasimov, 70 vuotta.
Šoigun tilalle puolustuministeriksi nostettu Andrei Belousov on hänkin 66 vuotta ja uusi pääsyyttäjä Aleksandr Gutsan 65 vuotta.
Heidän maailmankatsomuksensa muotoutui Neuvostoliiton myöhäisvuosina, ja sitä katkeroitti Venäjän koettu alennustila 90-luvulla.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Putin, pääesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov ja puolustusministeri Andrei Belousov vierailivat Pietari-Paavalin katedraalissa Pietarissa 7. lokakuuta 2025. Kuva: EPA
Suurten ikäluokkien edustajat siis pitävät kiinni erityisesti turvallisuuselinten kontrollista. Tutkija Julian Waller kutsuu ilmiötä artikkelissaan Riddle Russia -sivustolla turvallistetuksi boomerismiksi.
Kuvaavaa on, että Venäjän liittovaltion turvallisuusneuvoston keski-ikä on 63 vuotta. Kun mukaan lasketaan vain neuvoston pysyväisjäsenet, keski-ikä nousee 68 vuoteen.
Avaa kuvien katselu
71-vuotias Viktor Zolotov johtaa Venäjän kansalliskaartia, puolisotilaallista organisaatiota, joka muodostettiin sisäministeriön joukoista vuonna 2016. Kuva: Sergey Guneev / EPA
Putinille uskollista eliittiä kuvaa turvallisuuspalveluiden ja armeijan riveistä nousseiden miesten suuri osuus. Heistä käytetään Venäjällä termiä silovikit, joka juontuu sanasta sila eli voima.
2000-luvun alussa sosiologi Olga Kryštanovskaja tutki Venäjän eliittiä ja havaitsi, että Putinin eliitistä 25 prosenttia oli noussut armeijan ja turvallisuuspalveluiden piiristä.
Tutkivien journalistien Proekt-hankkeen tutkimusten mukaan näitä silovikkejä olisi nyt peräti 29 prosenttia valtion ja siihen liittyvien yritysten johtajista.
Proekt on tehnyt laajan selvityksen Venäjän valtaeliitin sukulaissuhteista. Journalistit tutkivat 1 329 henkilön elämänkerrat. Nämä työskentelivät valtion tai siihen kytkeytyvien yritysten johdossa tämän vuoden alussa.
Neuvostoaikana maata hallinnut kommunistipuolue varoi päästämästä turvallisuuspalvelua niskan päälle. Puolue oli ylin päättäjä. Putinin aikana tällaisia pidäkkeitä ei ole ollut.
Avaa kuvien katselu
Turvallisuuspalvelu FSB:tä on johtanut vuodesta 2008 Aleksandr Bortnikov. Kuva: Alexander Kazakov / EPAKremlin luottoteknokraatti värvää uutta johtoa
Venäjän johdossa on herätty siihen, että uuden sukupolven nostaminen johtoasemiin on viivästynyt.
Yhden kauden presidentin tuolilla istunut Dmitri Medvedev, 60, yritti nostaa nuorempaa polvea Venäjän johtoon, mutta tämä katkesi Putinin paluuseen presidentiksi vuonna 2012. Medvedevin ikäluokan ote vallankahvasta jäi kapeaksi.
Hänen sukupolveaan edustavat lähinnä teknokraatit, jotka ovat pitäneet talouden pyörät pyörimässä, kun iäkkäät kovan linjan edustajat keskittyvät jännittävään sotapolitiikkaan.
Edessä voi siis olla nopeita uranousuja. Vallansiirron viivästyminen voi merkitä sitä, että uudet tulokkaat joutuvat nousemaan vallan portaikossa kiireesti, ehtimättä kerätä riittävää kokemusta ja verkostoa.
Kremlissä ongelma tiedostetaan. Uusien kaaderien kasvattamisesta vastaa erityisesti presidentinhallinnon ensimmäinen varapäällikkö, sisäpolitiikan kuraattori Sergei Kirijenko, 63 vuotta.
Se tekee Kirijenkosta vaikutusvaltaisen hahmon. Hän vetää ohjelmia, joissa Venäjälle kasvatetaan nykyhallinnolle uskollista uutta eliittiä. Kirijenko on pyörittänyt uusia aluejohtajia koulivaa ”kuvernöörien koulua” ja ”pormestarien koulua”. Uutena hankkeena on ”Sankarien aika”, jonka on tarkoitus nostaa johtorooleihin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan veteraaneja.
Avaa kuvien katselu
Sergei Kirijenko on laajentanut vaikutusvaltaansa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vuosina. Kuva: Mikhail Metzel / EPA
Vielä 90-luvulla liberaalipiireissä liikkunut Kirijenko ei ole mikä tahansa harmaa teknokraatti. Häneen on vaikuttanut filosofi Georgi Štšedrovitskin (1929–1994) perustaman Moskovan metodologisen piirin ajattelu.
Metodologistien ajattelussa kieltä ja kognitiota saattoi verrata tietokoneohjelmaan, joka pyörittää yksilön tietoisuutta. Siksi massojen ajatteluprosesseja muovaamalla voisi vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Metodologiasta Kirijenko lienee omaksunut ajatuksen, että yhteiskuntaa voi ohjelmoida kuin tietokonetta.
Kirijenko ei pane suurta painoa jonkin alan tai alueen tuntemukselle. Aluejohtajaksi hän on ohjannut johtajia, joilla ei ole juuria kyseisillä alueilla. Heitä kutsutaan varjageiksi, aikoinaan slaavien alueita johtamaan asettuneiden viikinkien mukaan.
Keskeistä on uskollisuus keskusvallalle. Kirijenko kouluttaa uutta eliittiä, jonka tärkein ominaisuus on lojaalius Putinille.
Valta periytyy jälleen
Kirijenkon ohjelmistoon saattaa silti uida vääränlaisia vaikutteita.
Kaikki maailman hallinnot haluavat ajatella ja esittää olevansa meritokratioita, joissa huipulle nouseminen perustuu ensisijaisesti kyvykkyyteen.
Todellisuudessa synnyinperä vaikuttaa vahvasti.
Neuvostoeliitin perintö elää nyky-Venäjälläkin. Proektin selvityksen mukaan 58 prosenttia valtiollisestä eliitistä on joko neuvostonomeklatuuran perillisiä tai aloittanut itse uransa Neuvostoliiton viroissa.
Neuvostoliiton hajoaminen oli monella tapaa ylhäältä tehty vallankumous. Nomenklatuura halusi eroon raskaan kommunistisen ideologian ikeestä mutta säilyttää vaikutusvallan ja jakaa omaisuusmassat keskenään.
Avaa kuvien katselu
Varapuolustusministeri Anna Tsiviljova on Putinin serkun tytär. Tsiviljova puhui puolustusalan foorumilla Pekingissä 18. syyskuuta. Kuva: Martinez Casares / EPAUusi aristokratia nostaa päätään
Kirijenkon nostamat teknokraatit joutuvat myös kilpailemaan uuden aristokratian kanssa, kun nykyisten vallanpitäjien perilliset nousevat nopeasti uraportaissa.
Putinin edeltäjän, Boris Jeltsinin, aikana puhuttiin Jeltsinin ”perheestä”, kun Jeltsinin perheenjäsenet, varsinkin tytär Tatjana Jumaševa ja hänen miehensä Valentin Jumašev saivat vaikutusvaltaa valtion asioihin.
Putinin kaudella nepotismi, sukulaisten suosiminen, vaikuttaa jopa laajentuneen.
Tutkivan journalismin hanke Proekt löysi selvityksessään valtion tai siihen liittyvän bisneksen parista peräti 27 henkilöä, joilla on sukulaissuhde presidentti Putiniin.
Peräti 76 prosentilla eli 1 012 henkilöllä heistä oli sukulaisia, jotka myös toimivat valtion tai siihen kytkeytyvien yritysten palveluksessa.
Proekt kärjistää, että vallanpitäjät aikovat jättää maan perintönä.
Avaa kuvien katselu
Varapääministeri Nikolai Patruševilla on vaikutusvaltainen isä. Kuva: Mikhail Metzel / EPA”Boomerien” perässä nousevat heidän perillisensä
Esimerkiksi Putinin läheisen liittolaisen, haukkana tunnetun Nikolai Patruševin poika Dmitri Patrušev, 48 vuotta, on nyt varapääministeri.
Hän on muiden opintojensa lisäksi valmistunut myös turvallisuuspalvelu FSB:n akatemiasta mutta toiminut lähinnä liike-elämässä ja hallinnossa.
Puolustusministeriössä nouseva tähti on Putinin serkun tytär, valtiosihteeri Anna Tsiviljova, 52 vuotta.
Avaa kuvien katselu
Putin puhui avustajalleen, valtioneuvoston sihteerille Aleksei Djuminille 6. marraskuuta 2025 Samarassa. Djuminin tausta on turvallisuuspalveluissa. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / EPA
Uutta nousevaa polvea edustaa myös Putinin entinen henkivartija Aleksei Djumin, 53 vuotta, joka toimi aseteollisuudestaan tunnetun Tulan kuvernöörinä ja on nyt valtioneuvoston, presidentin neuvonantajiston, sihteeri.
Oman perheensä asiat Putin on pyrkinyt pitämään piilossa julkisuudelta:
Presidentti Putinin tyttärien henkilöllisyys on Venäjällä eräänlainen julkinen salaisuus. Video: Jan Finne / Yle
Putinin tyttäret Maria Vorontsova, 40, ja Katerina Tihonova, 39, esiintyivät viime vuonna Pietarin kansainvälisen talousfoorumin paneeleissa.
Vorontsova on tutkija ja endokrinologi eli hän tutkii ja hoitaa hormoneja tuottavien elinten sairauksia. Tihonova johtaa valtioon kytkeytyvää korkean teknologian Innopraktika-yritystä.
Putinin tyttäret tuskin nousevat valtion johtoon, mutta he ovat osa uutta eliittiä, jolla nykyinen vallanpitäjien sukupolvi aikoo Venäjän jättää.