Bostonin keskuspankin pääjohtaja Susan Collins kertoi lauantaina, ettei hän näe vahvaa tarvetta uudelle koronlaskulle joulukuussa. Collins, joka on tänä vuonna Fedin rahapoliittisen komitean äänivaltaisena jäsenenä, kommentoi taloustieteellisessä konferenssissa, että Fedin elokuun jälkeen toteuttamat kaksi neljännesyksikön koronlaskua ovat jättäneet keskuspankin tilanteeseen, joka on vain lievästi painottunut inflaation hillitsemiseen.
Koska inflaatio on yhä sitkeästi Fedin tavoitteen yläpuolella, tämä linja on Collinsin mukaan todennäköisesti yhä sopiva rahapolitiikan taso – varsinkin kun finanssimarkkinoiden vahva vire on tukenut talouden kestävyyttä.
”Kokonaisuutena rahoitusolosuhteet ovat enemmänkin myötätuuli kuin vastatuuli”, Collins sanoi. ”Sellaisessa ympäristössä en näe tarvetta ryhtyä selvästi elvyttävämpään rahapolitiikkaan.”
Collins sanoi, ettei hän ole vielä tehnyt päätöstä siitä, miten äänestää joulukuussa, eikä siitä, aikooko hän mahdollisesti äänestää eriävällä mielipiteellä, jos ei kannata tehtävää päätöstä.
Collins arvioi, että syyskuun työllisyysraportti oli sekava, eikä se olennaisesti muuttanut hänen käsitystään työmarkkinoista. Syyskuussa Yhdysvalloissa syntyi 119 000 uutta työpaikkaa, mutta työttömyysaste nousi kymmenyksen 4,4 prosenttiin.
Myös Dallasin keskuspankin pääjohtaja Lorie Logan vaati perjantaina pitämään ohjauskoron ennallaan jonkin aikaa, jotta Fed voi arvioida rahapolitiikan vaikutuksia talouteen.
Logan ei tällä hetkellä ole yksi neljästä vuosittain vaihtuvasta aluepankkien äänivaltaisesta jäsenestä, mutta hän saa äänioikeuden ensi vuonna.
Zürichiin valmistelluissa kommenteissaan Logan toisti näkemyksensä, että Fedin lokakuinen koronlasku ei ollut perusteltu, koska inflaatio on liian korkea ja työmarkkinat ovat suurin piirtein tasapainossa. ”Ilman selvää näyttöä, joka oikeuttaisi lisäkevennykset, korkojen pitäminen ennallaan jonkin aikaa antaisi FOMC:ille (avomarkkinakomitealle) paremman mahdollisuuden arvioida nykyisen politiikan rajoittavuutta”, hän sanoi.
Fedin jäsenet jakautuneita koronlaskujen tarpeellisuuden suhteen
Yksimielisyyden löytäminen vaikuttaa vaikealta tehtävältä Jerome Powellille, joka saattaa kohdata useita eriäviä ääniä riippumatta siitä, päättääkö Fed kolmannesta peräkkäisestä koronlaskusta vai koron pitämisestä ennallaan.
Lokakuun lopun korkokokous oli kolmas peräkkäinen kokous, jossa avomarkkinakomitean jäsenet jättivät eriävän mielipiteen enemmistön päätöstä vastaan – vastaavaa ei ole nähty sitten vuoden 2019.
Powell itse teki kuitenkin selväksi, kummalla puolella hän on tällä hetkellä työllisyys–inflaatio -kaksoismandaatissa. Hän vähätteli hintapaineita koskevia huolia ja sanoi, että Fedillä on rooli vastata työmarkkinan hidastumiseen, vaikka se johtuisi osittain presidentti Donald Trumpin maahanmuuttorajoituksista.
Perjantaina New Yorkin keskuspankin pääjohtaja John Williams sanoi Chilen keskuspankin konferenssissa, että koronlasku lähiaikoina voisi olla perusteltu.
”Pidän rahapolitiikkaa lievästi rajoittavana. Näen siis edelleen tilaa lisäsäädölle lähitulevaisuudessa, jotta liittovaltion rahastokoron tavoiteväliä voidaan siirtää lähemmäs neutraalia tasoa”, Williams sanoi.
Fedin ohjauskoron tavoitevälin laskun todennäköisyys joulukuussa kasvoi futuurimarkkinoiden perusteella huomattavasti Williamsin puheen jälkeen. Se on CME Groupin FedWatch Toolin mukaan 71,0 prosenttia, kun se vielä viikko aiemmin oli 44,4 prosenttia. Lisäksi osakemarkkinoiden turbulenssi ja heikko Michiganin yliopiston kuluttajasentimenttitilasto on saattanut kasvattaa koronlaskun todennäköisyyttä.
Yleisesti ottaen Washingtonissa toimivan johtokunnan jäsenet – kaikki presidentti Donald Trumpin nimittämiä – ovat äänekkäimmin ajaneet korkojen laskua. Heidän näkemyksensä mukaan inflaatiossa on laskupaineita, ja riskit työmarkkinoille kasvavat. ”Haukat” puolestaan ovat keskittyneet 12 alueellisen keskuspankin johtajiin, jotka ovat puolijulkisia laitoksia ja jotka Federal Reserve Actin mukaisesti perustettiin hajauttamaan valtaa ja rajoittamaan erityisesti presidentin vaikutusta rahapolitiikkaan.
Inflaatio on yhä yli Fedin tavoitetason
Vaikka edistyminen inflaatiossa on pysähtynyt, ja hinnat nousevat yhä selvästi Fedin kahden prosentin tavoitetta nopeammin, Williams sanoi odottavansa hintapaineiden helpottavan, kun tullimaksujen vaikutus suodattuu läpi talouden. Fedin on Williamsin mukaan saavutettava inflaatiotavoitteensa luomatta tarpeettomia riskejä täystyöllisyystavoitteellemme.
Kuluttajahinnat (CPI) nousivat kolme prosenttia syyskuun loppuun päättyneen 12 kuukauden aikana, jatkaen lähes puolen vuosikymmenen mittaista tavoitteen ylittävää inflaatiota. Tämä on tehnyt useista alueellisten keskuspankkien johtajista, kuten Kansas Cityn keskuspankin Jeff Schmidistä ja St. Louisin keskuspankin Alberto Musalemista, varovaisempia lisäkoronlaskujen suhteen.
Avomarkkinakomitean sisäinen jännite näkyi keskiviikkona julkaistussa Fedin 29. lokakuuta pidetyn kokouksen pöytäkirjassa. Pöytäkirja osoitti, että osa lokakuun koronlaskua tukeneista virkamiehistä olisi voinut suostua myös pitämään korot ennallaan, ja että jakolinjat olivat jo muodostumassa joulukuun päätöstä koskien.
Joulukuun korkopäätöstä saattaa vaikeuttaa myös talousdatan puuttuminen, sillä valtion tilastovirastot vasta kirivät kiinni liittovaltion hallinnon sulun aiheuttamaa viivettä. Työllisyys- ja inflaatioluvut on julkaista vasta syyskuuhun asti, ja tuoreempi data saadaan joulukuussa – mutta vasta Fedin kokouksen jälkeen.