Tasavallan presidentti Alexander Stubb on ainoa pienen eurooppalaisen valtion päämies, joka on kutsuttu neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamiseksi.
Saavutus on merkittävä suomalaisessa diplomatian historiassa, vaikka neuvottelujen onnistumisesta ei vielä tiedetäkään. Ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti paitsi Ukrainan, myös koko Euroopan tulevaisuuteen ja suurvaltasuhteisiin.
– Maailma ja Suomen ulkopoliittinen doktriini ovat muuttuneet kovasti, mutta sanoisin kyllä, että Stubb on jo päässyt semmoisen kerhon jäseneksi, että monia lähellekään tulevia vertailukohtia ei löydy, toteaa poliittisen historian professori Markku Jokisipilä.
Eri aikakausia on vaikea verrata, mutta tutkijat nostavat esiin joitain verrokkeja Suomen entisten presidenttien diplomaattisista saavutuksista.
ETYK eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi vuonna 1975 oli Urho Kekkosen uran huippuhetki ja synnytti merkittäviä linjauksia kylmää sotaa liennyttäviksi pelisäännöiksi.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Urho Kekkonen, Ranskan presidentti Valery Giscard d`Estaing ja Englannin pääministeri Harold Wilson keskustelivat Ety-kokouksessa Helsingissä elokuussa 1975. Kuva: Lehtikuva
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma näkee Stubbin roolissa yhteyksiä Martti Ahtisaaren johtamiin Kosovo-neuvotteluihin 90-luvun lopulla.
Ahtisaari johti tuolloin neuvotteluja, jotka lopulta johtivat Serbian joukkojen vetäytymiseen Kosovosta ja Naton pommitusten loppumiseen Serbiassa. Näistä ja muista rauhanvälitystöistään Ahtisaari palkittiin presidenttikautensa jälkeen Nobelin rauhanpalkinnolla.
Aunesluoma toteaa, että Ahtisaaren rooli oli keskeisempi kuin Stubbin nyt, mutta Kosovo oli konfliktina pienempi kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Myös Sauli Niinistön presidenttikaudella Suomi oli kansainvälisen suurvaltadiplomatian näyttämönä, kun presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin tapasivat Helsingissä vuonna 2018.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain presidenttipari Melania and Donald Trump, Venäjän presidentti Vladimir Putin, sekä Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Helsingissä heinäkuussa 2018.Stubbin USA-suhde näyttää ainutlaatuiselta
Kokenut diplomaatti ja entinen suurlähettiläs Hannu Himanen katsoo, että Suomen uusi asema luotettavana, vahvan armeijan Nato-jäsenenä ja Ukrainaan vertautuva maantieteellinen sijainti nostavat Suomen diplomaattista painoa.
Silti Stubbin henkilökohtaiset ominaisuudet, tausta ja kielitaito näyttävät tällä hetkellä merkittävimmältä syyltä sille, että paikka Ukraina-pöydässä on avautunut, Himanen sanoo.
– Stubb on selvästi onnistunut henkilötasolla puhumaan Trumpin kanssa tavalla, joka on Trumpiin vedonnut ja luonut sellaisen luottamuksellisen yhteyden, joka joka näkyy kestävän ja tuottavan tuloksia.
Myös Venäjän ulkopolitiikan tuntija, johtava tutkija Sinikukka Saari alleviivaa Stubbin suoraa suhdetta Yhdysvaltoihin.
Saari toteaa, että Suomi on aina ennenkin hakenut aktiivista ulkopoliittista linjaa siitä huolimatta, että on pieni maa. Suomi on perinteisesti profiloitunut kansainvälisesti Venäjän tuntijana. Nyt asetelma on uusi: Suomi on Nato-maa ja presidenttinä on Alexander Stubb.
– Nyt ei kuroteta Venäjän kautta länteen, vaan suoraan länteen, Saari sanoo.
Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma toteaa, että analyysin tekemiseksi historioitsija tarvitsisi täsmällisempää tietoa Stubbin yhteydenpidosta Yhdysvaltoihin, Euroopan johtajiin ja Ukrainaan.
Nimenomaan Stubbin suhde Trumpiin näyttää kuitenkin ennen näkemättömän toimivalta.
– Ainakin hypoteesina voisi esittää, että kyllä tässä on jonkinlainen erityinen viestimiehen rooli Stubbille on tullut.
Historialliseksi vertauskohdaksi nousee tässä lähinnä Martti Ahtisaari, jolla niin ikään oli erittäin läheiset suhteet Yhdysvaltoihin.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Martti Ahtisaari tapasi Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin Bonnissa toukokuussa 1999, kun Ahtisaaren johtamat Kosovon rauhanneuvotteluja olivat käynnissä. Kuva: imago/photothek/ All Over PressUkraina-neuvottelujen tulos vielä mysteeri
Stubbin pääsy ratkaiseviin pöytiin suurvaltojen neuvotteluihin on itsessään kiinnostavaa, mutta neuvottelujen lopputuloksesta emme tiedä vielä mitään.
Siksi on myös vaikeaa arvottaa Stubbin tai muiden neuvottelijoiden saavutuksia, poliittisen historian ammattilaiset muistuttavat.
– Näiden neuvotteluiden merkityksen ja historiallisen painoarvon arviointi on ennenaikaista. Vasta historia kertoo, minkälaisen todellisen jäljen presidentti Stubb jättää, Hannu Himanen toteaa.
Myöskään Markku Jokisipilä ei lähde vielä punnitsemaan Stubbin tai koko Ukraina-neuvottelujen merkitystä. Vielä ei tiedetä, mihin johtajien kokoontuminen johtaa tai mikä Suomen presidentin täsmällinen rooli niissä on.
Selvää on kuitenkin se, että Ukrainan sodan lopputulos ja sotaa seuraavan rauhan ehdot ovat äärimmäisen tärkeitä myös läntisen rintaman osana neuvottelevan Suomen kannalta.
– Panokset ovat nyt korkeita, tiivistää poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma.
Milllaset ovat riskit, kun Trump, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja joukko Euroopan johtajia tapaa vielä tänä iltana? Kuuntele maanantain Politiikkaradio alta.
