Volkswagen on saatellut yhden myydyimmistä malleistaan, T-Rocin, uuteen sukupolveen. Kävimme koeajolla.
Volkswagen T-Roc on paistatellut sekä valmistajansa että Euroopan autokauppatilastojen terävimmässä kärjessä esittelystään, vuodesta 2017 asti.
Suosio ei ole ottanut laantuakseen oikein kunnolla edes tänä vuonna, vaikka autokaupan luvut matelevat maan tasalla, eikä vaikka laajalti on ollut tiedossa, että T-Roc tulee uudistumaan täydellisesti.
Volkswagen ei ole lähtenyt muuttamaan T-Rocia radikaalisti. Arttu Toivonen
T-Roc on ollut tähän asti hyvin läheistä sukua Volkswagen Golfille, ja on sitä myös tästä eteenpäin. Auto perustuu samaan MQB Evo-perusrakenteeseen kuin nykyinen 8,5-sukupolven Golf, ja jakaa sen kanssa myös tekniikkansa.
Volkswagenin uusi, keskikokoinen crossover pääsi nyt Alma Median autotoimituksen koeajoon.
T-Rocin resepti on melkolailla ennallaan aiempaan sukupolveen verrattuna. Arttu Toivonen
Käsi pystyyn
Vaikka T-Rocin maailmanensi-ilta oli tämän vuoden elokuussa, näytti Volkswagen valmiin auton etukäteen toimittajille jo kesäkuun lopussa Saksassa.
Valmistaja tuntui olevan hyvin selvillä siitä, että peruskonsepti on toimiva, sillä massiivisia muutoksia ei T-Rocin kehyksiin tullut. Ja miksi olisikaan, myyntilukujen valossa autossa ei ollut mikään pielessä.
Sen sijaan Volkswagenin edustajat totesivat jo autoa julkaistessaan, että edellisen mallin kohdalla on tehty virheitä ja niistä opittu. Siis mistä ihmeestä on kyse?
Käyttöliittymästä, siis kuljettajan antamien ja auton vastaanottamien komentojen välisestä rajapinnasta.
Oven avausvivun löytäminen ottaa ensimmäisellä kerralla aikaa. Se on kuvan hopean värinen vipu. Arttu Toivonen
Volkswagen on saanut sapiskaa lastentaudeista kärsineistä tietoviihdejärjestelmistä, käsittämättömistä sähköikkunoiden kytkinsekoiluista, valaisemattomista hipaisukäyttöisistä lämmityslaite- ja äänenvoimakkuussäätimistä sekä tunnottomista ohjauspyörän monitoimipaneeleista.
Näistä virheistä moni on korjattu uuteen T-Rociin – vain ilmastoinnin säätimet löytyvät kosketusnäytöltä, mutta oikeastaan kaiken muun osalta tehdas on palannut takaisin hyvän käytettävyyden aikakauteen.
Ohjauspyörän kelvottomat, tunnottomuusläpsyttimet on korvattu oikeilla, fyysisillä näppäimillä. Erinomaista. Arttu Toivonen
Perusauto, peruskäyttäjälle
Uudistuneen, aiempaa aggressiivisemman ulkokuoren alla T-Roc on pysytellyt sellaisena kuin se aiemminkin oli – arkisena perusautona.
Jutun kirjoitushetkellä Suomen myyntimallistosta löytyy neljä kevythybridiversiota. Aivan perusmalli on 116-hevosvoimainen Comfort, pykälää paremmin varusteltua Styleä saa joko 116-hevosvoimaisena tai väkevämmällä 150-hevosvoimaisella moottorilla.
Toistaiseksi malliston yläpäätä edustaa 150-hevosvoimainen R-Line, sporttihenkisesti varusteltu malli.
Uusi T-Roc on myynnissä. Suomeen ensimmäiset autot saapuvat piakkoin. Arttu Toivonen
Kaikki mallit on varustettu DSG-kaksoiskytkinautomaattilaatikolla ja etuvedolla. Dieseliä ei ole eikä tule, eikä Suomen myyntiohjelmaan oteta myöskään enää ensi vuonna julkaistavaa nelivetoista, kaksilitraista ja 204-hevosvoimaista bensiiniversiota.
Sen sijaan täyshybridit kokonaan uudella voimalinjalla odottavat julkaisua ensi vuonna.
T-Roc on siis teknisesti hyvin perusauto, tämän päivän mittapuulla.
Laatuvaikutelma kohdalleen
Ensimmäisen sukupolven T-Roceista on rehellisyyden nimissä sanottava, etteivät ne vastanneet kaikilta osin odotuksia ja toiveita.
Tietoviihdejärjestelmä toimii nykyisillä ohjelmistoilla jo hyvin. Volkswagenin navigaattorilla oli tosin joskus pieniä haasteita pysyä tiheästi sijoitettujen liittymien tahdissa. Arttu Toivonen
Ajettavuus T-Roceissa oli toki hyvin kohdallaan, tilaa kohtalaisesti eikä polttoaineenkulutuskaan ollut mahdoton.
Sen sijaan ne olivat Golfia kalliimpia autoja, joissa sisustuksen materiaalit olivat kuin kahta luokkaa halvemmasta Polosta. Nyt tähän asiaan on tehty radikaali muutos.
T-Rocin kojelauta esimerkiksi on nyt päällystetty kankaalla, ja muutenkin materiaalivalintoihin on kiinnitetty selvästi huomiota kautta linjan.
Volkswagen on parantanut T-Rocin sisämateriaalien laatua edellisestä sukupolvesta. Arttu Toivonen
Pientä lisäluksuksen tuntua tuo tunnelmavalaistus, josta osa johdetaan ohjaamoon etuovien pehmusteiden läpi.
Istuinten pintamateriaali on pehmeähköä, mutta tuon pinnan alla on mukavan jämäkkä, joskaan ei ylettömän urheilullista tukea tarjoava perustuoli. Ajoasento on Volkswagenin tapaan moitteeton, mutta tässä emomerkki tai konserni onkin loistanut käytännössä aina.
Ajoasento löytyy helposti. Istuin ei ole erityisen sporttinen, mutta miellyttävä istua. Arttu Toivonen
Takapenkkitilat ovat asialliset tämän kokoluokan perheautoon. Akseliväli on kasvanut edeltäjään nähden kolme senttiä, mutta ilman viivasuoraa vertailukohtaa on mahdoton sanoa, onko sillä todellinen vaikutus takatiloihin.
Takapenkkitiloiltaan T-Roc on luokkansa keskitasoa. Akseliväli on kasvanut kolme senttiä edeltäjään nähden. Arttu Toivonen
Tavaratila on väljä. Välipohjan voi säätää kahteen asentoon, mutta takapenkin rakenteista johtuen lattia ei ole täysin tasainen alemmassa asennossa. Siltikin välipohjan alle jää vielä tilaa pikkutavaroille kuten huomioliiveille.
T-Rocin tavaratila on 475-litrainen. Arttu Toivonen
Vahvuusalueellaan
Ajoimme uutta T-Rocia Lissabonin ja Cascaisin ympäristössä, Portugalissa. Tiestön kunto näillä nurkilla on kohtalainen: parempi kuin pohjoisemmassa Porton alueella, mutta ajoittain vaihteleva.
T-Roc muistuttaa siitä, missä Volkswagen on ollut vahva jo pitkään. Kyse ei ole ohjelmistoista tai edes käyttöliittymistä, vaan siitä, että kaiken maailman ”ohjelmiston määrittelemien ajoneuvojen” alta on löydyttävä auto, jolla ajetaan tiellä ja joka kuljettaa ihmisiä paikasta toiseen.
Siinä T-Roc on hyvä. Sen alusta on progressiivinen: jousitus ja iskunvaimennus tuntuvat jopa 10 mm normaalia matalammassa R-Line-mallissa pintamukavalta, mutta hidastetöyssyissä täsmälliseltä.
T-Roc on mukava ajettava, mutta tämä on asia minkä Volkswagen on osannut hyvin aina. Arttu Toivonen
Kliseinen saksalainen alustan ja jousituksen kovuus loistaa poissaolollaan, vaikka T-Rocin alustasta löytyy aivan tavanomaista iskunvaimenninteknologiaa.
Portugalin olosuhteet mahdollistivat kesäisten moottoritienopeuksien kokeilun, eikä noissakaan ajo-olosuhteissa ollut oikein moitittavaa. T-Roc ei hae uutta suuntaa sivutuulipuuskien mukaan, ja se kulkee helpon ja loogisen tuntuisesti niin mutkissa kuin suorillakin.
Volkswagenien ohjaus on kautta linjan ollut mainio, eikä T-Roc tee poikkeusta. Se on luontevan ja loogisen tuntuinen ja ohjastaminen on vaivatonta.
Ääni kuuluviin
Auton omasta rengasmelusta ei pysty oikein vielä sanomaan mitään, sillä eteläisessä Portugalissa käytettävä asvaltin laatu poikkeaa monin tavoin härmäläisestä virkaveljestään.
Toisaalta ohittavien ja ohitettavien autojen rengasäänet kantautuvat jonkin verran ohjaamoon, joten täydessä hiljaisuudessa ei T-Rocissa matkaa tehdä.
Keskikonsolin pyöriteltävään nappulaan voi äänenvoimakkuuden lisäksi ohjelmoida haluamiaan toimintoja. Arttu Toivonen
Äänen taso ei kuitenkaan ole huolestuttava. Se on pikemmin tähän luokkaan tavanomainen.
Sen sijaan T-Rocin oma moottoriääni on onnistuttu häivyttämään hyvin taustalle. Nelisylinterisen turbomoottorin örinä kantautuu ohjaamoon vain väkevämmissä kiihdytyksissä ja muutamassa jyrkemmässä ja pidemmässä mäessä, mitä Lissabonin ympäristössä kyllä riittää.
Siitä päästäänkin T-Rocin yhteen haasteeseen.
Laiskaa
Kevythybriditekniikka tarjoaa T-Rociin 16 hevosvoiman lisätehon, eikä auto siis koskaan liiku pelkällä sähköllä.
Volkswagenin 1,5-litraisen turbomoottorin kerrotaan tarjoavan 150 hevosvoiman tehon ja 250 newtonmetrin väännön, mutta silti kaasupoljinta saa piiskata raivokkaasti vaikkapa suuremmista nopeuksista lähtevissä ohituksissa.
T-Rocin konehuoneesta löytyy kevythybriditekniikkaa. Täyshybridiversiot ovat tulossa ensi vuonna. Arttu Toivonen
Samoin moottoritien rampilta se saavuttaa kyllä toivotun nopeuden kolmenkin hengen matkatavarallisilla kuormilla, mutta TSI:n työskentelyn kuulee korvin ja näkee käyntinopeusmittarista omin silmin.
T-Rocin omamassa on alle 1500 kiloa, mikä pitäisi tukea sähäkämmän tuntuista kulkua, mutta kun ei, niin ei. Sataseen spurttiin menee 8,9 sekuntia. Aika ei ole huono, mutta T-Roc ei tunnu erityisen ripeältä autolta.
Silti hittiaineksia
T-Roc on nyt ensipuraisun perusteella hyvä auto. Se on mukava ajettava niin alustan kuin ohjauksen perusteella, ja sisätilat ovat ulkomittoihin nähden hyvät. Tavaratila on jopa mainio.
Valtavan kiehtova kokonaisuus se ei ole. Se ei herätä oikein erityisiä tuntemuksia ohi ajaessaan, muttei myöskään ratin takana.
Varustetasosta riippuen T-Rocin merkit keulassa ja perässä ovat valaistut.
Siksi tuntuu vähän päälleliimatulta, että Volkswagen mainostaa T-Rocia nuorekkailla ”dance like a rocstar” ja ”shine like a rocstar” -sloganeilla. Rockia siitä on ehkä turha etsiä.
Kansanauto tekeekin sen, mitä kansanauto on osannut aina parhaiten. Tehdä riittävän hyvän kansanauton.
Volkswagen T-Roc 1.5TSI R-Line DSG
Hinta: 41 703 €
Tehdastakuu: 2 vuotta / ilman kilometrirajaa
Tekniikka:
Moottori: Rivi-4, bensiini, turbo, kevythybridi
Iskutilavuus: 1498 cm3
Teho: 110 kW / 150 HV @ 5000 r/min
Vääntömomentti: 250 Nm @ 1500–3500 r/min
Kulutus (WLTP): 6,0 l / 100 km
Co2-päästöt (WLTP): 136 g / km
Voimansiirto: Etuveto, 7-vaihteinen kaksoiskytkinvaihteisto
Suorituskyky:
Kiihtyvyys 0-100 km/h: 8,9 s
Huippunopeus: 212 km/h
Mitat:
Pituus: 4372 mm
Leveys: 1828 mm
Korkeus: 1573 mm
Akseliväli: 2629 mm
Tavaratila: 475 litraa
Polttoainesäiliön tilavuus: 50 l
Omamassa: 1474 kg
Vetopaino jarruitta/jarruin: 830 kg / 1500 kg
Alma Median autotoimitus osallistui valmistajan maksamalle matkalle. Journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.