Suomalaisissa kouluissa unohdetaan liian usein, että lahjakkaatkin tarvitsevat tukea, sanoo professori.
Avaa kuvien katselu
Lahjakkaisiin oppilaisiin liittyy kasvatustieteen professori Kirsi Tirrin mukaan paljon väärinkäsityksiä. Kuvituskuva. Kuva: Benjamin Suomela / YleJuttu tiivistettynä
- Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri kritisoi lahjakkaiden oppijoiden tukemisen puutetta kouluissa.
- Tasa-arvon nimissä on pitkään keskitytty heikoiten pärjääviin, ja lahjakkaat on jätetty liian vähälle huomiolle.
- Tirri uskoo lahjakkaiden oppijoiden huomiotta jättämisen näkyvän heikentyneissä Pisa-tuloksissa.
- Uudessa kirjassa ehdotetaan konkreettisia keinoja lahjakkaiden oppijoiden tukemiseen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
– Laki ja opetussuunnitelmat edellyttävät, että opettajan pitäisi pystyä tukemaan kaikkia oppijoita. Mutta liian usein lahjakas oppija jätetään yksin.
Näin sanoo kasvatustieteen professori Kirsi Tirri Helsingin yliopistosta.
Peruskoulun yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut taata kaikille oppijoille tasa-arvoiset mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja menestyä taustasta riippumatta.
Tirrin mielestä tavoite on johtanut siihen, että on ajateltu olevan tärkeämpää tukea lahjakkaiden sijaan niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät pärjää koulussa niin hyvin. Tätä ajatusta pitäisi Tirrin mukaan kyseenalaistaa.
– Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden määritelmä ei tarkoita, että tasapäistetään kaikki. Se tarkoittaa, että jokaisen erilaisen oppijan, sekä heikon että lahjakkaan, tarpeisiin vastataan yksilöllisesti.
Lahjakkaiden oppijoiden tukemista on aiemmin pidetty jopa elitistisenä, eikä tästä ajattelutavasta ole Tirrin mukaan vieläkään päästy täysin eroon.
– Toki me tiedämme, että älykkyys periytyy, ja akateemisesti lahjakkaat oppilaat tulevat pääsääntöisesti kodeista, joissa vanhemmat ovat koulutettuja. Mutta lahjakkaita oppijoita on ihan kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ei se ole elitististä, että jokainen oppija saa sellaista opetusta, jolla hän pääsee omaan täyteen potentiaaliinsa.
Avaa kuvien katselu
Professori Kirsi Tirrin mukaan ajatus, että lahjakkaiden tukeminen hyödyttää vain rikkaiden ja koulutettujen vanhempien lapsia, ei pidä paikkaansa. Kuva: Petteri Juuti / YleProfessori: lahjakkaiden laiminlyönti näkyy Pisa-tuloksissa
Professori Kirsi Tirri on tutkinut lahjakkuutta ja opettajien käsityksiä lahjakkuudesta 1990-luvulta lähtien.
Lahjakkaiksi Tirri määrittelee oppijan, joka sijoittuu korkeimpaan kymmeneen prosenttiin omassa ikäluokassaan, niissä lahjakkuusalueissa, joissa hänellä on lahjakkuutta.
– Jos otamme huomioon kaikki lahjakkuuden alueet, tieteelliset, taiteelliset ja sosiaaliset. Se tarkoittaa, että opettajalla on todella paljon lahjakkaita oppijoita luokassaan.
Tirrin mukaan lahjakkaisiin oppijoihin liittyy paljon väärinkäsityksiä.
Esimerkiksi lahjakkaiden oppijoiden saatetaan ajatella olevan lahjakkaita kaikessa: jos ihminen on lahjakas matematiikassa, hänen uskotaan olevan lahjakas myös muissa aineissa.
Toinen iso, kouluissakin näkyvä väärinkäsitys on se, että lahjakkaan oppijan ajatellaan selviävän ilman tukea.
– Liian usein lahjakasta oppijaa on käytetty opettajan apuopettajana. Sinänsä hienoa, että oppilaat auttavat toinen toisiaan, mutta lahjakkaallakin oppijalla on oikeus oppia koulussa uusia asioita. Ei kouluaika voi mennä pelkästään siihen, että hän auttaa ja opettaa kavereitaan.
Tirri uskoo, että lahjakkaiden oppilaiden huomiotta jättäminen näkyy osin myös heikentyneissä Pisa-tuloksissa.
– Oppimistulokset ovat menneet alaspäin myös lahjakkaiden oppijoiden kohdalla. Opettajan arki on sellaista, että aika menee heikompien tukemiseen. Lahjakkaille ei ole riittävästi aikaa järjestää sellaista opetusta, joka vastaisi heidän kykyjään ja toisi heille riittävästi haasteita.
Haasteiden puuttuminen voi johtaa alisuoriutumiseen
Tirrin mukaan se, kuinka hyvin lahjakas oppija saa haastetta ja omia tarpeitaan vastaavaa opetusta, riippuu hyvin paljon opettajasta.
Se on yksi syy, miksi Tirri ja hänen kollegansa Sonja Laine ja Taina Makkonen päättivät kirjoittaa uusimpaan tutkimukseen pohjautuvan Lahjakas oppija koulussa -kirjan.
Muun muassa opettajille suunnattu, tänään julkaistu kirja sisältää konkreettisia keinoja lahjakkaiden oppijoiden tukemiseen.
Lahjakkuuden tukeminen koulussa
- Eriyttäminen. Opetussisällön ja -menetelmien muokkaamista yksilöllisesti sopivaksi. Esimerkiksi vaikeampia tehtäviä niille, joille perusmateriaalit eivät tarjoa riittävästi haastetta.
- Opetuksen nopeuttaminen. Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen nopeammassa tahdissa. Myös esimerkiksi koulun aloittaminen aiemmin tai vuosiluokan yli hyppääminen on mahdollista.
- Erilaiset ryhmittelyt. Lahjakkaimmat oppijat voivat esimerkiksi opiskella omassa pienryhmässä.
- Projektioppiminen. Lahjakkaat oppijat saavat tutkimustehtävän, joka vaatii projektimaista ja suunnitelmallista yhteistoimintaa.
- Ongelmaperustainen oppiminen. Oppilas saa ongelman, jonka ratkaiseminen edellyttää muun muassa itseohjautuvuutta, omaksutun tiedon jakamista ja uuden tiedon hankkimista.
- Oppimisen autonomia. Oppija saa enemmän vapautta ja vastuuta omista tehtävistään ja oppimisestaan.
- Opetuksen rikastuttaminen. Esimerkiksi erilaiset leirit ja kilpailut.
- Erityiskoulut. Yksityisiä tai kunnan tukemia kouluja, joissa voi opiskella esimerkiksi jollain muulla kielellä tai joissa toteutetaan painotettua opetusta.
Lähde: Lahjakas oppija koulussa -kirja
Tirrin mukaan tärkein keino olisi opetuksen eriyttäminen. Jos kaikki opiskelevat täsmälleen samoja sisältöjä ja tekevät samoja tehtäviä, heikoimmat oppilaat eivät pysy kyydissä ja lahjakkaimmat kyllästyvät.
Lahjakkaiden oppijoiden kohdalla kyllästyminen, motivaation lasku ja haasteiden puuttuminen koulussa on yhdistetty myös alisuoriutumiseen.
Lahjakkaiden oppijoiden tukeminen ei hyödytä vain heitä, vaan koko yhteiskuntaa, Tirri muistuttaa.
– Meillä on ilmastonmuutos, meillä on turvallisuuspolitiikka, meillä on monta yhteistä ongelmaa, joiden ratkaisemiseen tarvitsemme lahjakkaita ihmisiä. Lahjakkaita oppijoita tukemalla voimme saada resurssia tekemään maailmasta paremman paikan.
Katso Yle Areenasta Kirsi Tirrin haastattelu, jossa hän toteaa, että lahjakkaita oppilaita suojellaan virheiden tekemiseltä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.