Juttu tiivistettynä

  • Asemiehet sieppasivat perjantaina Nigeriassa yli 300 koululaista. Ainakin 50 siepatuista on onnistunut pakenemaan.
  • Sieppaukset ovat Nigeriassa yleisiä ja niitä tekevät etenkin lunnaita vaativat rikollisjengit. Kyseessä on jo neljäs laaja sieppaus tällä viikolla.
  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on syyttänyt Nigeriaa siitä, ettei se onnistu suojelemaan kristittyjä. Nigeria on kieltänyt, että jihadistit iskisivät useammin kristittyjä kuin muita uskonnollisia ryhmiä kohtaan.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

NAIROBI Ainakin 50 perjantaina Nigeriassa siepattua koululaista on onnistunut pakenemaan, kertoo nigerialainen kristillinen järjestö.

Asemiehet sieppasivat perjantaina 303 oppilasta ja 12 opettajaa katolisesta koulusta Nigerian luoteisosassa Papirissa.

Kyseessä on yksi pahimmista sieppaustapauksista Nigeriassa sen jälkeen kun terroristijärjestö

Boko Haram kaappasi yli 270 koulutyttöä vuonna 2014. Heistä yli 80 oli viime vuonna yhä kateissa.

Perjantaina siepatuista koululaisista nuorimmat olivat 8-vuotiaita, vanhimmat 18-vuotiaita. Mikään ryhmä ei ole ilmoittautunut hyökkäyksen tekijäksi.

Nigeriassa on suljettu kymmeniä sisäoppilaitoksia tämän viikon iskujen jälkeen. Vanhemmat ovat hakeneet lapsensa pois koulusta:

Alueella, josta lapset siepattiin, toimii useita erilaisia aseryhmiä, kertoo Nigeria-asiantuntija Nnamdi Obasi tutkimuslaitos International Crisis Groupista.

Rikollisjoukot sieppaavat ihmisiä lunnasrahojen takia. Lisäksi seudulla toimii ideologisia ääriryhmiä.

– Joskus toiminta on päällekäistä. Ääriryhmätkin tekevät joskus sieppauksia kerätäkseen tuloja, joilla rahoittaa toimintaansa, Obasi kommentoi Ylelle Nigeriasta.

Kartta näyttää, mistä koululaiset perjantaina siepattiin:

Kartalle merkittynä Papirin kaupunki Nigeriassa, jossa tapahtui koulusieppaus.

Avaa kuvien katselu

Kuva: Aurora Ferm / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Yhdysvaltain puolustusministeriön alla toimiva tutkimuslaitos Africa Center for Strategic Studies arvioi aiemmin tänä vuonna, että rikollisryhmät ovat surmanneet suunnilleen yhtä paljon ihmisiä Nigerian luoteisosissa kuin terroristijärjestöt Boko Haram ja Islamic State of West Africa maan koillisosassa.

Kolme muuta tapausta tällä viikolla

Sieppaukset ovat piinanneet Nigeriaa vuosia. Niistä on tullut liiketoimintaa. Sieppauksia tekevät etenkin lunnaita tahtovat rikollisjengit, kertoo uutistoimisto AFP.

Sieppaajat pitävät maaseutukoulujen tyttöjä helppoina kohteina, arvioi esimerkiksi EU:n rahoittama rikollisuutta analysoiva tutkimusprojekti Enact. Vuoden 2014 jälkeen yli 1 700 tyttöä on siepattu kouluista. Viime vuosina siepatuista suurin osa on Enactin mukaan viety lunnaiden toivossa, kertoo The Continent -lehti.

Kolmen vuoden sisällä Nigeriassa on siepattu vuosittain eri lähteiden mukaan 3 600–7 500 ihmistä, tutkija Obasi sanoo Ylelle.

Nigerian tilastoviranomaisen mukaan perheet maksoivat lunnaita yli kahden miljardin dollarin arvosta huhtikuuhun 2024 päättyneen vuoden aikana, kertoo talouslehti The Financial Times.

Tälläkin viikolla Nigeriassa on tapahtunut kolme muuta laajaa sieppausta. Tiistaina asemies iski kirkkoon ja tappoi kaksi ihmistä sekä sieppasi 38 ihmistä läntisessä Nigeriassa. Hyökkääjä on vaatinut noin 60 000 euron lunnaita henkeä kohden.

Maanantaina asemiehet sieppasivat koulusta 26 oppilasta maan luoteisosassa. Kaikki siepatut olivat Obasin mukaan muslimeita. Hän kertoo, että maanantaina tapahtui toinenkin isku Nigerian luoteisosassa. Siinä kaapattiin 64 ihmistä.

Trump uhannut lähettää Nigeriaan Yhdysvaltain joukkoja

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti perjantaina Nigeriaa siitä, ettei maa ole onnistunut suojelemaan kristittyjä.

Marraskuun alussa Trump uhkasi, että Yhdysvaltain armeija voisi lähettää Nigeriaan joukkoja tai tehdä ilmaiskuja pysäyttääkseen väkivallan, jota hän kutsuu kristittyjen laajamittaiseksi tappamiseksi.

Nigeria on kieltänyt, että jihadistit iskisivät useammin kristittyjä kuin muita uskonnollisia ryhmiä kohtaan. Yli 230 miljoonan asukkaan maa on jakautunut kutakuinkin tasaisesti muslimienemmistöiseen pohjoiseen ja pääasiassa kristittyyn etelään.

Konflikteja seuraavan yhdysvaltalaisen ACLEDin ja tutkimuslaitos Council on Foreign Relationsin data näyttää, että joissakin Pohjois-Nigerian osavaltioissa kristityt ovat usein kohteena iskuissa, joiden motiivi vaikuttaa uskonnolliselta.

Tällaisten iskujen osuus on kuitenkin pieni. Datan ja asiantuntijoiden mukaan suurin osa väkivallan uhreista Pohjois-Nigeriassa on muslimeja, kertoo uutistoimisto AP.

– On tärkeää huomata, että vaikka kristittyihin kohdistuvat hyökkäykset ovat todellisia ja huolestuttavia, väkivalta koskee yhteisöjä yli uskonnollisten rajojen, sanoo Ladd Serwat, ACLEDin vanhempi Afrikka-analyytikko AP:n mukaan.

Nigeriassa on tapettu tänä vuonna yli 8 000 siviiliä. Asiantuntijoiden mukaan ei ole selviä todisteita, että iskut kohdistuisivat kristittyihin useammin kuin muihin uskonnollisiin ryhmiin, kertoo sanomalehti New York Times.

Myös tutkija Obasin mukaan Nigerian koillisosiin keskittyneet jihadistiset ryhmät iskevät kaikkia niitä vastaan, jotka eivät ole samaa mieltä heidän ideologiastaan. Tämä koskee sekä kristittyjä että muslimeja.

Obasi kommentoi jihadististen ryhmien toimintaa alla olevalla videolla:

Ääri-islamistisen terrorismin ja rahan motivoimien sieppausten lisäksi väkivaltaa Nigeriassa aiheuttavat esimerkiksi paimentolaisten ja maanviljelijöiden väliset maakiistat maan keskiosissa.

Obasin mukaan ihmiset ovat pettyneitä siihen, miten hallitus hoitaa tilannetta.